Rakkaalla lapsella on monta nimeä; rinneakebia, kastanjaköynnös, suklaaköynnös. Tämä ihanuus kukkii alkukesästä suklaantuoksuisin, punaruskein kukin, joissa on kolme terälehteä. Kukinnan jälkeen voi muodostua munakoisoa muistuttavia pieniä hedelmiä. Hedelmät ovat syötäviä, hyvin miedon ja erikoisen makuisia. Rinneakebia on nopeakasvuinen köynnös. Se talvehtii meillä eteläisimmässä Suomessa vain juuristonsa turvin. Lehdet ovat kiiltävät, tummanvihreät ja viisisormilehdykkäiset.

Erityisen pitkät (n. 30 cm), valkoiset, roikkuvat kukkatertut tuoksuvat miellyttävästi. Kukkii vaaleanvihreän lehdistön puhjetessa.

Pitkät, viehkeäntuoksuiset kukkatertut avautuvat tummanvihreän lehdistön puhjettua. Vaaleanpunaisissa kukissa on aavistus violettia. Leikkaus tarvittaessa kukinnan jälkeen.

Pitkät ja voimakkaasti tuoksuvat vaaleanvioletit kukkatertut avautuvat ennen tummanvihreitä lehtiä. Perhoskasvi.

Kukat ovat laventelinsiniset ja terälehtien reunat poimuiset. Kärhöksi harvinaisen väriset, laventelinsiniset kukat avautuvat lämpiminä kesinä jo kesäkuun puolella ja kukinta jatkuu pitkälle syksyyn.

Raatihuonevilliviini on nopeakasvuinen köynnös, jonka tarttuu kärhillään kiinni pintoihin. Imukärhi- ja säleikkövilliviinistä poiketen lehdet ovat kolmehalkoiset. Nuoren kasvin lehdet ovat 3–5 liuskaiset ja ne muuttuvat myöhemmin kolmihakoisiksi. Syysväri on oranssinkeltaisesta tummanpunaiseen. Vaatimaton, vihertävä kukinta on alkukesällä ja loppukesästä muodostuvat sinimustat, syömäkelvottomat marjat.

Koreanköynnöskuusama kukkii heinä-elokuussa tuoksuvin, kaksivärisin kukin. Köynnös kiertyy tukensa ympärille.  Köynnöskuusamat sopivat myös maanpeitekasveiksi.

Alppikärhö on reheväkasvuinen köynnös, joka helppohoitoisena kasvina on monipuolinen käyttää. Alppikärhö sietää enemmän kuivuutta kuin jalokärhöt, eikä se ole kovin vaativainen maaperän suhteen. Köynnös kukkii touko-kesäkuussa toisen vuoden versoilla, kellomaisin, nuokkuvin, siniliiloin kukin. Kukinnan jälkeen pensaan täyttää pehmeänpörröiset, harmahtavat siemenhaivenet. Alppikärhö sopii kasvatettavaksi niin seinälle, maanpeitekasviksi kuin ruukkuunkin. Se on erittäin talvenkestävä. Voit istuttaa alppikärhön entiseen kasvusyvyyteensä.

Tarha-alppikärhö 'Albina Plena' on naapurimaamme Ruotsin kärhöjalostajan Magnus Johnsonin tekemä lajike vuodelta 1982. Perinteisen alppikärhön tapaan, 'Alpina Plena' on voimakaskasvuinen ja vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Kukat ovat kerrattuja, valkoisia, leveydeltään noin 6–8 cm. Kukinta on voimakkainta touko-kesäkuussa, mutta se jatkuu hiljalleen koko kesän. Istuta 'Alpina Plena' samaan kasvusyvyyteen kuin mitä se astiassa on.

Tarha-alppikärhö 'Imke' on alppikärhöjen tapaan reheväkasvuinen köynnös. Se sietää enemmän kuivuutta kuin jalokärhöt, eikä se ole kovin vaativainen maaperän suhteen. Tarha-alppikärhö 'Imke' palkitsee hoitajansa viimeistään toisena kasvukautena loisteliaalla, värikkäällä kukinnallaan joka näky pitkälle!  'Imke' kukkii toukokuussa toisen vuoden versoihin, kellomaisin, kerratuin, hieman nuokkuvin, karmiininpunaisin kukin. Heteiden keltaiset ponnet erottuvat hyvin kukan keskustasta karmiininpunaista vasten. Kukinta voi uusia myöhemmin kesällä. Kukinnan jälkeen pensaaseen tulee pehmeänpörröisiä, harmahtavia siemenhahtuvia.