Köynnöshortensia on itsekiipeävä köynnös, joka viihtyy parhaiten puolivarjossa. Juuret viihtyvät parhaiten varjossa. Nuorena hidaskasvuinen köynnös palkitsee kasvattajansa vanhemmiten uljaalla kukinnalla; valtavia litteitä kukintoj,a jotka kuihduttuaan jäävät paikoilleen ruskeiksi kuivakukiksi koko talveksi. Se suosii hapanta maata ja kasvurauhaa. Muuten helppohoitoinen ja huoleton köynnös. Kiinnittyy tukeen haarojen kiipimäjuurilla.

Mustilassa köynnöshortensiat kiipeävät puiden runkoja ja peittävät kiviä arboretumin metsäpuutarhassa. Tämä kaunotar ei kukkiessaan jätä ketään kylmäksi.

Humala on nopeakasvuinen, ruohovartinen köynnös, joka sopii myös maanpeitekasviksi. 'Magnum' -lajikkeen kävyt ovat suuria ja niitä muodostuu runsaasti. Jalostettu ja käytetty oluen maustamiseen.

Säleikkövilliviini on kestävin ja yleisin villiviinimme. Se tarvitsee säleikön ja aluksi tuen kiipeilläkseen, koska sillä ei ole tarttuvia kärhiä, kuten imukärhivilliviinillä. Köynnös on nopeakasvuinen ja halutessaan sitä voi leikata keväisin. Se kestää hyvin myös alasleikkauksen. Leikatuista oksista voi tehdä esimerkiksi kransseja. Kesällä lehdet ovat tummanvihreät ja syksyllä köynnös saa loistavanpunaisen syysvärin. Tämä monikäyttöinen köynnös sopii hyvin kasvamaan mm. näkösuojaksi terasseille, seinälle, muurien ja aitojen päälle, kaariportteihin ja kivien päälle. Istutusväli: 1 m.

Kiinanlaikkuköynnöksen tunnistaa helposti kirjavista lehdistään. Ne ovat alkukesästä valkolaikulliset ja loppukesästä laikut muuttuvat vaaleanpunaisen kautta syvänpunaisiksi. Pienet, valkoiset kukat avautuvat kesäkuun lopulla ja tuoksuvat miedosti sitruunalle. Köynnös vaatii sitomisen säleikköön tai tukeen. Syysväri vaihtelee keltaisesta punaiseen.

Kiinanlaikkuköynnös on yleensä kaksikotinen, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä, mutta kylmiltä seuduilta tuoduissa luonnonkannoissa on myös yksikotisia köynnöksiä, joissa on sekä hede- että emikukkia. Tällainen on lajike 'Annikki'. Yleisesti viljelty komean valkolaikkuinen köynnös on hedekasvi.

Tarhaojukkaviini 'Zilga' on hyvin Suomen oloja kestävä viiniköynnös, joka on nopeakasvuinen ja satoisa. Herkulliset, pienet siniset rypäleet kehittyvät syyskuun aikana ja sopivat hyvin mm. mehun valmistukseen tai syötävänä sellaisenaan.
 
Viiniköynnös on monikäyttöinen ja nopeakasvuisuutensa vuoksi se sopii hyvin säleikköön kasvamaan näkösuojaksi, kasvihuoneeseen tai lasitetulle parvekkeelle suureen ruukkuun.  Köynnöksen syysväri on hehkuvanpunainen.
 
Paras kasvupaikka rypäleelle on lämmin ja suojaisa kasvupaikka. Maaperä saa olla hapan ja ravinteikas sekä hyvin vettä läpäisevä.

Nopeakasvuinen, peittävä köynnös. Lehdet kauniin vihreät, kilpimäiset. Talvenkestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen.

Palsamiköynnöksen ohuet versot kiertyvät korkkiruuvimaisesti tuen ympäri. Kun tuki loppuu, ottavat versot tukea toisistaan ja alkavat riippua alaspäin. Kukinta kesäkuussa voi jäädä huomaamatta, mutta oranssinpunaiset marjat syksyllä eivät jää hehkuessaan lehtien vaaleankeltaista tai valkoista ruskaa vasten. Marjat säilyvät köynnöksessä vielä lehtien varisemisen jälkeenkin.

Palsamiköynnöstä kutsutaan myös sitruunaköynnökseksi, koska marja on hyvin hapan. Köynnöksen kiinankielinen nimi tarkoittaa "viiden maun marjaa". Marjoja käytetään idässä erittäin paljon sekä rohdoksena että viinien, mehujen ja teen valmistukseen. Pakastamisen jälkeen maku pehmenee. Marjoista tehty hyytelö antaa pikantin säväyksen riistaruokien höysteenä.

Palsamiköynnös tekee juurivesoja, joista sitä voi lisätä. Myös siemenlisäys onnistuu hyvin. Mustilassa on kasvatettu useita palsamiköynnöksen alkuperiä 1990-luvulta lähtien. Isoin köynnös kasvaa Alppiruusulaaksossa ja rehottaa niin, että sitä on pitänyt alkaa kitkeä, ettei se hautaisi naapureita alleen. Palsamiköynnös istutetaan useimmiten säleikköön, mutta se on kaunis myös kiivetessään vapaasti vaikkapa kuusen tummanvihreillä oksilla.

Ihana, pensastava tuoksuvakukkainen kärhölajike, jolla on kaksiväriset, sievät kukat. Kukan terälehdet ovat violetit ja keskiosa on vaalea. Heinäkuussa alkavan runsas kukinta jatkuu syksyyn saakka. Sopii erinomaisesti myös istutettavaksi ruukkuun.

Mantsuriankärhö on kotoisin Pohjois-Kiinasta. Se on hyvin kestävä ja helppohoitoinen laji. Kauniit tähtimäiset, valkoiset, pienet, 2–3 cm halkaisijaltaan olevat, miellyttävästi tuoksuvat kukat täyttävät köynnöksen heinä-elokuussa. Kukat muodostuvat saman vuoden versoihin. Mantsuriankärhö on perennamainen kasvi ja sen voi istuttaa samaan kasvusyvyyteen mitä se on taimistolta tullessa ollut. Kärhö suositellaan alasleikattavaksi vuosittain noin 20–30 cm korkeudelta maan pinnasta. Mantsuriankärhö ei kiipeä itse, vaan vaatii tuen kiivetäkseen.
 

Kasvuvyöhyke: I-V
Tieteellinen nimi: Clematis mandshurica, Flammula-Ryhmä
Myyntikoko: astiataimi, 2 l
Täysimittaisen kasvin koko: 1,5-2 m
Kukinta: heinäkuu-syyskuu, valkoinen, tuoksuva
Kasvupaikka: aurinkoinen-puolivarjo
Kasvualusta: kuiva-tuore, keskiravineinen-runsasravinteinen, läpäisevä
Leikkaus: Suositellaan leikattavaksi keväällä 20-30 cm korkeudelta maan pinnasta
Alkuperämaa: EU

Piippuköynnös (Aristolochia macrophylla) eli lännenpiippuköynnös on monivuotinen köynnös, joka hurmaa suurilla, herttamaisilla lehdillään. Parina ensimmäisenä vuonna kasvu on hidasta, mutta vauhtiin päästyään piippyköynnös saattaa kasvaa jopa 5 metriseksi reheväksi kasvustoksi.  Se kiertyy itse tukensa ympärille ja sen voi istuttaa kasvamaan säleikköä, pilaria tai puunrunkoa pitkin. 

Piippuköynnökset valtaavat paljon tilaa suurine lehtineen ja siksi ne onkin hyvä istuttaa omaan ryhmäänsä tai yksittäin. Lehdet avautuvat myöhään keväällä, mutta kesän tullen kasvu kiihtyy. Lehdet eivät ehdi tuleentua syksyllä, vaan lakastuvat pakkasen purressa. Nimensä köynnös on saanut piipunmallisista kukistaan. Loppukesästä aukevat kukat ovat vaatimattomia ja peittyvät rehevän lehvästön alle. 

Piippuköynnökset kaipaavat tuulensuojaisaa kasvupaikkaa, jotta niiden suuret lehdet eivät repeäisi tuulessa. Ne menestyvät parhaiten puolivarjoisessa metsäpuutarhassa tai varjoisalla seinänvierustalla, kunhan kasvualusta on riittävän syvä, runsasmultainen ja vettä pidättävä. Istuta taimet metrin välein tuen eteen ja anna niiden kiertyä tukeen luonnollisesti. Piippuköynnös on näyttävä esim. männyn runkoa pitkin kiivetessään. 

Piippuköynnökset ovat helppohoitoisia. Ylläpitoleikkaukseksi riittää, että poistaa kuivuneet oksat vuosittain. Tarvittaessa vanhan, risuiseksi muuttuneen köynnöksen voi nuorentaa alasleikkaamalla keväällä.