Perennat

Perennat

Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia koristekasveja. Lähes kaikkien maanpäälliset osat lakastuvat talveksi ja uudet versot nousevat keväällä maasta, vuodesta toiseen. Poikkeuksen muodostavat ainavihannat lajit joiden versot talvehtivat. Suomen talvi saattaa olla hyvinkin ankara. Perennat hyötyvät paksun lumipeitteen suojasta. Arka perenna saattaakin selvitä paremmin hengissä Pohjois-Suomessa lumipeitteen suojissa kuin Etelä-Suomen lumettomilla alueilla. Perennojen kuivuneet, maatuvat kasvustot suojaavat kasvien juuria ja keräävät myös ylleen lunta. Toisin sanoen perennapenkkejä ei kannata siivota syksyllä vaan odottaa kevääseen. Mikäli lunta ei ole, on ainakin arempia perennoja hyvä suojata esimerkiksi kuivilla vaahteranlehdillä, havunoksilla tai vettä imemättömällä talvisuojaturpeella.

 


Suomessa perennojen historia ulottuu aina 1500-luvulle asti, jolloin munkin toivat yrttikasveja luostarien puutarhoihin. Ennen tätä oli laajalti keskitytty käyttämään puita ja pensaita. Myöhemmin perennoja alkoi esiintyä myös herraskartanoiden ja pappiloiden puutarhoissa. Koristekasvi- ja perennaistutukset yleistyivät 1800-luvun lopulla. Istutuksia oli puistojen lisäksi myös tehtaiden ja rautatieasemien edustoilla sekä kansakoulujen pihoilla. Istutuksilla oli myös merkittävä valistuksellinen ja hyötytarkoitus. 1900-luvun alkupuolella perennoja löytyi jo lähes jokaiselta pihalta. 

 


Perennat ovat niin monimuotoinen kasviryhmä että niistä löytyy vaihtoehtoja puutarhan joka kolkkaan. Satojen Suomessa menestyvien lajien ja lajikkeiden valikoimasta löytyy sävyjä ja vivahteita jokaiseen makuun. Käytettävissä oleva väriskaala on lähes ehtymätön. Kirjava- ja värikäslehtisiä perennoja löytyy myös, sekä sellaisia jotka saavat kauniin ruskan tai koristeelliset marjat. Huumaavan tuoksun omaavia perennoja on myös runsaasti. Tuoksuista pystyy parhaiten nauttimaan tyyninä kesäiltoina. Tuoksuvat perennat houkuttelevat myös sekä päiväperhosia että kiitäjäperhosia. Esimerkiksi anis-iiso, punahattu, purppurapunalatva ja punatähkä ovat oikeita perhosmagneetteja. On tärkeää valita perennat kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Silloin ne kasvavat ja kukoistavat, ja säilyvät elinvoimaisina pitkään. Useimmat perennat viihtyvät monentyyppisillä kasvupaikoilla. Toiset taas vain niille luontaisilla kasvupaikoilla. 

 


Perennojen kumppaneiksi sopivat niin puut, lehtipensaat, havukasvit kuin köynnöksetkin, sipulikasveja tietysti unohtamatta. Luonnonmukaiseen, kerrokselliseen kasviryhmään voi istuttaa myös yksivuotisia kesäkukkia, mausteyrttejä ja jopa vihanneksia.