Lehtosaarni

Saarni esiintyy luonnonvaraisena Etelä-Suomessa ja on kasvupaikkansa suhteen kotimaisista jaloista lehtipuista vaateliain. Se kehittyy parhaiten rehevillä ja erittäin kosteilla rinnemailla.

Saarni puhkeaa lehteen lehtipuistamme viimeisenä ja pudottaa päätöpariset lehtensä ensimmäisten hallaöiden aikaan. Siemenkimput säilyvät puussa pitkälle talveen, kunnes jää ja tuuli repivät ne irti. Saarnen vaaleahko puuaines on kovaa ja sitkeää ja siksi suosittua esimerkiksi työkalujen, urheiluvälineiden, huonekalujen tai parketin valmistuksessa. Öljypuukasveihin (Oleaceae) kuuluvan saarnen lehtiä ja siemeniä on kansanlääketieteessä käytetty monenlaisten vaivojen hoitoon. Saarnia myös latvottiin syksyisin eli lehdestettiin karjan talviravinnoksi yleisesti aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Ruskaväri keltainen.

Kasvuvyöhyke: I-III(IV)
Tieteellinen nimi: Fraxinus excelsior
Myyntikoko: astiataimi
Täysimittaisen kasvin koko: 15 m
Kukinta: toukokuu
Kasvupaikka: aurinko-varjo
Kasvualusta: tuore–märkä, runsasravinteinen ja kalkittu. Nuori saarni sietää varjoa, mutta valontarve lisääntyy iän myötä.
Leikkaus: Ei erityistä leikkaustarvetta.