Alppiruusujen koti

Alppiruusujen koti

Alppiruusujen koti

Arboretum Mustilan alppiruusulaaksossa kasvaa kaikkiaan noin 50 alppiruusulajia ja yhtä monta lajiketta, lisäksi tuhansia lajien välisiä risteytyksiä. Tärkeimpänä näistä voidaan pitää Mustilan alppiruusua (Rhododendron brachycarpum var. tigerstedtii). Tämä sitkeä alppiruusu kesti talvisodan aikana jopa ankaran -43,5 asteen pakkasen. Se on talvenkestävyyden ansiosta toiminut lähes kaikkien Suomessa jalostettujen alppiruusujen kantaäitinä ja sitä pidetään maailman kestävimpänä alppiruusuna. Alppiruusut Mustilaan tuonut Carl Gustav Tigerstedt neuvoi poikaansa Peter'iä vuonna 1956 näillä sanoin: "Jos tulevaisuudessa ryhdyt kasvinjalostajan työnsaralle, uskon, ettet voi epäonnistua kestävien alppiruusu-lajikkeiden jalostuksessa. Olen kokeillut eri lajeja yli 30 vuoden ajan ja ne, jotka kestävät talvisodan pakkaset, voisivat antaa hyvän kestävyysperustan risteytysjalostukselle".

 

Peter_MA_Tigerstedt_risteytystyoe-

 

Isänsä jalanjälkijä seurannut Peter M.A. Tigerstedt toimi vuosina 1970-2000 kasvin- ja metsänjalostuksen professorina Helsingin yliopistossa ja aloitti alppiruusujen jalostustyön Helsingin yliopiston ja Arboretum Mustilan yhteistyönä. Tästä yhteistyöstä on syntynyt noin 20 uutta suomalaista ainavihantaa lajiketta ja viimeksi myös 4 uutta atsaleaa.

 

Uusien lajikkeiden jalostuksessa suurin työ ovat mittavat kenttäkokeet, joista vanhin ja tärkein on Helsingin kaupungin Etelä-Haagan alppiruusukoe. Mustilassa alkuunpantu työ jatkuu edelleen Mustilassa ja varsinkin Suomessa perustetun Rhododendron-kerhon puitteissa.

 

 

Kuvassa oikealla emeritusprofessori Peter MA Tigerstedt risteytystöissä Mustilassa.