Blogi

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Blogi


1 - 10 / 20 tuloksesta
Julkaistu , julkaisija

Ruukkupuutarhan perustaminen hyötykasveista

 

 

Kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina. Varsinkin, jos se on helposti kasvatettavissa itse. Idättäminen ei vaadi edes kovin valoisaa kasvupaikkaa ja versotuskin vain sen yhden ikkunan. Ikkunalaudalla kasvatettaessa hyötykasvien voi antaa kasvaa joko hieman isommiksi tai korjata satoa jo versovaiheessa, jolloin niissä on vielä tiiviissä muodossa paljon erilaisia vitamiineja, mineraaleja, lehtivihreää, kuituja sekä antioksidantteja.

 

Sisällä kasvatettaessa kannattaa ruukun tai astian tila käyttää tehokkaasti hyödyksi ja kylvää siemenet normaalia tiheämpään. Jos siemeniä on jäljellä vielä kasvukauden alkaessa, voi loput siemenet kylvää ulos penkkiin normaalilla istutustiheydellä ja antaa kasvien kasvaa niiden lopulliseen kokoonsa. Tai mitä jos tänä kesänä kasvattaisikin enemmän ruukuissa parvekkeella tai terassilla? Lisäisi yrttejä kesäkukkien sekaan tai viljelisi ruukuissa pelkästään syötäviä kasveja. Kun kasvattaa itse, saavat syötävät kasvit olla omalla kasvupaikallaan kypsiksi asti ja esimerkiksi tomaatteihin makua ehtii kertyä kypsymisen myötä paremmin kuin valmiina ostettuihin.

ruukkuvilely_salaattisekoitus2

Voimakasmakuinen rucola sopii salaatteihin, pastaruokien joukkoon tai siitä voi valmistaa pestoa, joka taas sopii lisukkeeksi moneen ruokaan tai leivän päälle. Rucola sisältää tiiviissä muodossa mm. paljon vitamiineja (erityisesti A- ja C-vitamiinia), magnesiumia, rautaa ja kalsiumia. Sen viljely on helppoa. Sisällä kylvön voi tehdä tiiviimpään ja korjata satoa harventamalla kasvustoa samalla antaen muutaman taimen kasvaa hieman isommaksi. Siemenet kylvetään multaan ja kasvualusta pidetään kosteana.

 

Vuonankaalin maku on hieman pähkinäinen ja sitä voi käyttää, kuten rucolaakin; salaateissa, leivän päälle, smoothieihin, pastaruokien joukkoon, piirakoihin. Vuonankaalin maku on rucolaa miedompi. Se on vitamiiniarvoiltaan normaalia salaattia huomattavasti parempi, kuten rucolakin. Viljely on yhtä mutkatonta, kuin rucolallakin.

Ruukkuviljely_vuonankaali1

Kaalikasveihin kuuluva hietasinappi mielletään usein salaatiksi, koska kasvutapa on sama kuin rucolalla. Hietasinapista löytyy niin vihreitä, kuin punaisiakin lajikkeita. Kaalikasvien tapaan se kestää hieman salaatteja paremmin kuumentamista ja sopii sen vuoksi myös wokkeihin. Nopeakasvuisena se sopii hyvin myös ruukkuviljelyyn sisällä.

 

Miedompimakuiset salaatit sopivat myös sisäviljelyyn. Minilehtisalaattisekoitus on täydellinen sekoitus erilaisia salaattilajikkeita, jotka kaikki sopivat korjattaviksi pienilehtisinä. Siinä on vihreä- ja punalehtisiä salaatinsiemeniä eri sävyissä ja muodoissa; kähärälehtisiä, tammenlehti- ym. lajikkeita sisältyy sekoitukseen. Yhden siemenpussin tuhannesta siemenestä riittää useampaan kylvökertaan.

 

Versottamalla saa myös helposti vihreitä lisukkeita salaatteihin ja leivän päälle. Sen lisäksi, että ne ovat syötäviä, ovat ne myös kauniita. Kylvämällä herneitä esimerkiksi lasiastiaan, saa pienellä vaivalla kauniin istutuksen ja lopulta superterveellistä syötävää. Versotuksesta voit lukea lisää täältä: Versotus - Superruokaa siemenestä.

ruukkuviljely_wasabi3

Ilmojen lämmettyä ruukkuviljelyn voi siirtää ulos. Ruukkupuutarhan perustamiseen hyötykasveille voi valita lähes minkälaisen ruukun, amppelin tai astian haluaa. Pääasia on, että vesi pääsee astiasta ulos tai ainakin salaojitus on kunnossa ja se on oikean kokoinen viljeltävälle kasville. Liian pienissä ruukuissa multaa kuivuu helposti ja kasvu häiriintyy. Multa valitaan kasville sopivaksi ja mahdollisesta lannoituksesta pidetään huolta koko kasvukauden.

 

Ruukussa kasvatettaessa voidaan keskittyä aina yhteen lajiin per ruukku tai istuttaa lavaviljelyssäkin paljon käytettyä tiheäviljelyä. Tällöin ruukkuun kannattaa istuttaa erikorkuisia kasveja, joilla on kuitenkin samat kasvupaikka- ja -alustavaatimukset.

 

Ruukkupuutarhaan voi valita kasveja niin siemenestä kasvattaen sekä valmiina taimina. Istuttamalla esimerkiksi yrteistä osan taimina ja osan siemenistä, saa ruukkuihin kerroksellisuutta ja sadonkorjuuta pystyy ajoittamaan jatkumaan pitkin kesän.

ruukkuviljely_tomaatti4

Ruukkupuutarhan kasvit ovat köynnöksiä lukuun ottamatta kasvutavaltaan kompakteja. Tomaateista kannattaa valita pensastavia tai matalaksi jääviä lajikkeita, kuten kirsikkatomaatti ’Heartbreaker Vita’ tai amppelitomaatti ’Tumbling Tom Red’.

 

Perunoita on helppo kasvattaa ämpärissä. Kasvusto antaa ruukkupuutarhaan vehreyttä samalla, kun perunat kehittyvät mullassa. Jos astia on tarpeeksi iso, samaan ruukkuun voi istuttaa kasvamaan esimerkiksi härkäpapua. Muita ruukkupuutarhaan soveltuvia juureksia ovat mm. retiisit ja porkkanat. Omassa ruukkupuutarhassa voi kokeilla erikoisempia lajikkeita, joita kaupasta harvemmin valmiina löytää, kuten valkoinen retiisi ’Pearl’, retiisisekoitus ’Easter Egg’, valkoinen porkkana ’White Satin’ tai pieni, pyöreä porkkana ’Pariser Markt 4’.

ruukkuviljely_retiisi5

Pavut ja herneet sopivat ruukkukasvatukseen, kunhan ne saavat vain tarpeeksi tukea. Pavun kukinta on kaunis ja valitsemalla hieman erikoisempia lajikkeita, saa paloistakin väriä istutuksiin, kuten taitepapu ’Red Swan’ tai borlottopapu ’Tintoretto’ sekä monet muut. Herneistä voi valita myös matalampia, pensastavia lajikkeita, kuten taittoydinherne ’Half Pint’.

 

Salaatit ja pinaatit sopivat ruukkuviljelyyni ja esimerkiksi mangoldin lehtiruodit antavat väriä. Salaatteja voidaan kylvää pitkin kesää ja antaa niiden joko kasvaa lopulliseen kokoonsa tai korjata pienempinä.

Ruukkuviljely_herne6

Reunuskasviksi tai omaan ruukkunsa sopii mansikka. Siemenestä voi kasvattaa ahomansikoita, jotka ovat kuin metsämansikat; pieniä ja makeita. Puutarhamansikat valmistuvat ruukkujen reunoilla kuin itsestään ja satoa pääsee korjaamaan jo juhannuksen tienoilla. Istutusvaiheessa täytyy pitää huoli, että mansikan kasvupiste jää maan pinnalle. Jos se jää istutusvaiheessa liian syvälle, on vaarana kasvupisteen homehtuminen.

ruukkuviljely_mansikka7

Yrtit ovat ruukkuviljelyssä yksi monikäyttöisimmistä kasveista. Satoa voi monista lajeista korjata pitkin kesää, ne ovat lehdistöltään kauniita ja yrttien valtavasta kirjosta löytyy vaihtoehtoja jokaiseen makuun ja mitä erilaisimpiin pää- ja jälkiruokiin sekä juomiin. Monet matalakasvuiset yrtit, kuten timjami, pienilehtiset basilikat, persilja ja oregano sopivat reunuskasveiksi. Laventelin, ruohosipulin, kurkkuyrtin tai rosmariinin voi istuttaa keskemmälle ruukkua antamaan korkeutta ja ryhtiä. Kamomillasaunio sopii istutettavaksi omaan ruukkuunsa, jotta se ei peitä kasvaessaan alleen muita kasveja.

ruukkuviljely_yrtit8

Enemmän tilaa vaativat kurkut ja kurpitsat on hyvä istuttaa omiin ruukkuihinsa tai kasvusäkkeihin ja sijoittaa ne ruukkupuutarhan lämpimimmälle paikalle. Viileässä niiden herkkä juuristo kasvaa heikosti ja sato jää pieneksi. Kurkuista kasvihuonekurkku vaatii eniten lämpöä ja tasaisimmat kasvuolosuhteet. Avomaankurkut kestävät sääolojen vaihteluita paremmin. Kesäkurpitsat kestävät kurkkukasveista parhaiten viileää, mutta lämmin auttaa niitäkin muodostamaan suuremman sadon.

ruukkuviljely_kurpitsa9

Kaalikasveista ehdoton valinta ruukkupuutarhaan on tummalehtiset lehtikaalit, kuten ’Nero di Toscana’ tai ’Yurok’. Lehtikaalin kasvusto sopii yhdistettynä esimerkiksi syötävien kesäkukkien, kuten kehäkukan kanssa.

 

Hyötyruukkupuutarhasta ei pidä unohtaa syötäviä kukkia, jotka ovat kaunis lisä salaateissa, jälkiruuissa ja juomissa. Paljon käytettyjä syötäviä kukkia ovat mm. krassit, pienikukkaiset samettikukat, orvokit ja jo aiemmin mainitut kurkkuyrtti, kamomillasaunio sekä kehäkukat.

ruukkuviljely_krassi10

Jos edes osalle ruukuista on mahdollisuus talvisäilytykseen varastossa, kannattaa mukaan valita myös monivuotisia lajeja, kuten pensasmustikkaa tai japaninruusukvitteniä, jotka eivät kasva kovin korkeiksi, mutta antavat ryhtiä istutuksiin.

ruukkuviljely_pensasmustikka11

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Esikasvatus pidentää kasvukautta

 

 

Moni kasvi hyötyy esikasvatuksesta. Terminen kasvukausi Etelä-Suomessa on keskimäärin 170 päivää ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä lyhyemmäksi se luonnollisesti käy. Jos kasvukautta saadaan pidennettyä esikasvattamisella esimerkiksi 30 päivää, on sekin jo kokonaisuuteen nähden aika paljon.

 

Näin maaliskuun loppupuolella aurinkoakin alkaa olla jo tarpeeksi, eikä lisävaloa monestikaan enää tarvita. Esikasvatuksella takaa myös sen, että vähän myöhemmin satoa tekevät tai kukkivat kasvit ehtivät varmasti tulla satoikään tai kauneimpaan kukintaansa. Lisäksi sisätiloissa kasvava pieni kasvinalku ei ole niin herkkä säänvaihteluille tai sen luonnollisille vihollisille.esikasvatus_biolan_2f3a4156

Helppoja vaihtoehtoja sellaisten kasvien esikasvatukseen, jotka eivät vaadi koulintaa tai harvennusta, ovat mahdollisimman valmiit ratkaisut, kuten Biolanin pienoiskasvihuone ja sammalnapit. Näiden lisäksi tarvitset vain vettä, valoisan kasvupaikan ja siemeniä. Lämpötila on hyvä huomioida suhteessa valoon, eli mitä lämpimämpi kasvupaikka, sitä enemmän valoa.

 

Viljely sammalnapeissa:

Turvota sammalnapit lisäämällä haaleaa vettä useassa erässä. Kaada vettä aluksi nappien päälle siten, että ne kastuvat kauttaaltaan. Kun napit lähtevät turpoamaan, lisää vettä nappien väleihin. Älä kaada vettä turvonneiden nappien päälle. Kylvä siemenet siemenkuoppiin. Peitä siemen tarvittaessa. Moni siemen hyötyy itämisvaiheessa lämmöstä.


Huolehdi, että napit eivät pääse kuivumaan. Jos mahdollista, itämisen jälkeen taimet voidaan pitää hieman viileämmässä, kuin idätettäessä, jotta ne eivät turhaan veny. Istuta napissa kasvavat taimet suoraan kasvualustaan.

 

Esikasvatus kannattaa aloittaa aina seuraamalla siemenpussin kyljessä olevia ohjeita. Liian pitkä esikasvatus venyttää monesti kasvia turhaan ja liian suurten kasvien siirto lopulliselle kasvupaikalle voi olla haastavaa ja jos juuristo pääsee vioittumaan, menee taimilla aikaa korjata tilanne. Tällöin menetetään esikasvatukseen käytettyä aikaa kasvin uudelleenvoimaantumiseen.

esikasvatus_biolan-pienoiskasvihuone_alkukastelu
Esikasvatettavien taimien yksi tärkeimmistä menestystekijöistä on oikea kastelu. Taimien juuret ovat aluksi herkät, eivätkä ne siedä suuria kosteuseroja. Tasainen, sopiva kastelu takaa vahvan juuriston. Toimivin vaihtoehto on tasainen altakastelu, jolloin juuristo saa tasaisesti vettä, ei pääse kuivumaan, eikä taimen herkkä varsi kärsi kasteluvedestä. Sopiva määrä kastelua on, kun multa imee veden, eikä sitä jää alustaan seinomaan. Kasvin maanpäällinen osa hyötyy usein sumuttelusta.

 

Kun taimessa on sirkkalehtien lisäksi jo muutama lehtipari, voidaan aloittaa mieto lannoitus, joka kannattaa antaa kasteluveden mukana. Näin kasveja vahvistaan ennen lopulliselle kasvupaikalle siirtämistä.

 

Maalis-huhtikuussa esikasvatettavia siemeniä, jotka soveltuvat sammalnapeissa kasvatettaviksi ovat mm.


Tomaatit
Tomaattien esikasvatuksesta voit lukea aiemmin kirjoitetun jutun täältä.

esikasvatusIMG_2095
Kurkut


Kurpitsat ja kesäkurpitsat


Lehtikaali


Pesusienikurkku

 

Samettikukat


esikasvatus_IMG_1427

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Perunan kasvatus - siemenperunasta se alkaa

 

 

Perunoiden kotikasvatus on helppoa. Niitä voi kasvattaa niin parvekkeella, terassilla, omassa puutarhassa tai pellossa. Valitsemalla oikeat lajikkeet oikeaan paikkaan ja muistamalla muutaman kasvatusvinkin, on onnistuminen helppoa.

 

Perunoita kasvatetaan siemenperunoista, jotka ovat edellisenä vuonna talteen otettuja mukuloita. Ennen istutusta ne idätetään. Pakollista idätys ei ole, mutta se nopeuttaa kasvuunlähtöä. Monesti jo ostettaessa mukulat ovat ehtineet itää, jolloin ne voi istuttaa suoraan kasvupaikalleen, jos maa on tarpeeksi lämmin. Idättämiseen paras paikka on hieman viileähkö, valoisa paikka. Idättäminen onnistuu myös sisällä, mutta iduista tulee tällöin vain hieman venyneempiä.

 

Perunalle paras kasvualusta on vettäläpäisevä, ei liian lannoitettu kasvualusta. Liika typpi kasvattaa lehtiä sadon kustannuksella ja liika kalkki altistaa perunaruvelle. Kasvualustaan kannattaa lisätä luonnonturvetta tai havu- ja rodomultaa.

peruna2

Pienin mahdollinen astia perunoiden kasvatukseen on ämpäri, jonne kannattaa istuttaa 1-3 perunaa kerrallaan. Tavalliseen ämpäriin porataan reiät pohjaan ylimääräisen veden poisvalumiseksi ja pohjalle kannattaa laittaa vielä muutaman sentin kerros lecasoraa salaojitukseksi. Perunoille on olemassa myös omia kasvatusastioita (Potato Pot), joita ei tarvitse erikseen rei’ittää tai salaojittaa. Niistä näkee helposti perunoiden valmistumisen ja sadonkorjuu on vaivatonta.

 

Ämpärissä viljeltäessä mukulat istutetaan niin, että kasvualustaa laitetaan noin 20 cm pohjalle, perunat tähän korkeuteen ja päälle noin 10 cm multaa. Multa kastellaan hyvin ja liika vesi kaadetaan pois, jotta se ei jää seisomaan kasvualustaan. Kasvualustan kosteudesta pidetään huolta. On kuitenkin hyvä muistaa, että alkuvaiheessa kasvun ollessa nuorta, ei kasteluakaan tarvitse tehdä niin paljon, kuin kasvuston kasvettua.

 

Kun varret ovat kasvaneet vajaan 10 cm korkuisiksi, tehdään ensimmäinen multaus, eli kasvualustaa lisätään ämpäriin niin, että ylimmät lehdet jäävät näkyviin. Tämä tehdään vielä toisenkin kerran kasvukauden aikana. Multaus estää perunoiden vihertymisen.

 

Ämpärikasvatukseen sopivat kaikki siemenperunat, mutta jos satoa haluaa jo noin 8-10 viikon kuluttua istutuksesta, kannattaa valita aikaisia lajikkeita, kuten Timo, Annabelle, Internationel Kidney, Laperla tai Marabel. Ämpäriviljelyssä perunoita kannattaa nostaa sitä mukaa, kun niitä käyttää. Perunoille tarkoitetuista kasvatusämpäreitä sadon korjaaminen on helppoa sisäastiaa nostamalla ja perunoita sivusta poimimalla. Tavallisessa ämpärissä kannattaa sadonkorjuu tehdä vetämällä varovasti yhdestä taimesta kerrallaan tai kaivamalla varovasti kasvualustaa.

peruna1

Maahan istutettaessa, joko lavaviljelynä tai peltoon, kannattaa muistaa vuoroviljelyn tärkeys. Viljelykierto ehkäisee kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien pesiytymisen kasvupaikalle. Monokulttuurinen viljelytapa saa myös kasvualustan ravinnepitoisuudet helposti epätasapainoon. Usein käytetty viljelykierron pituus on neljä vuotta.

 

Perunoiden idätys kannattaa aloittaa noin kuukautta ennen istutusta, jolloin satoa saadaan hieman aikaistettua. Varsinainen istutus kannattaa tehdä vasta maan lämmettyä ja yöpakkasten mentyä. Perunat istutetaan mahdollisuuksien mukaan idut ylöspäin. Jos hallaa on vielä luvassa istutuksen jälkeen, kannattaa herkkä kasvusto peittää harsolla. Harson käyttö alkukesästä nopeuttaa myös sadon kypsymistä. Kylmässä perunat lähtevät hitaasti kasvuun ja se altistaa perunat myös kasvitaudeille.

 

Perunat istutetaan 10 cm syvyyteen, noin 20-30 cm päähän toisistaan. Sopiva riviväli on noin 30-40 cm. Kasvukaudella perunoita ei tarvitse lannoittaa, mutta multaaminen kannattaa tehdä 1-2 kertaa vihertymisen estämiseksi. Sato on kypsä noin viikko perunan kukinnan jälkeen. Jos perunaa varastoidaan, kannattaa kasvuston antaa lakastua, jolloin peruna on kasvattanut varastointiin tarvittavan paksumman kuoren. Penkkiä kastellaan vain, jos kuivuutta on jatkunut pitkään.

 

Perunan kaveriksi rivien väliin tai lavan reunalle voidaan istuttaa esimerkiksi härkäpapua.

peruna3

Perunalajikkeita voi valita istutettavaksi omien mieltymysten mukaan joko aikaisuuden, maun, värin, koon, koostumuksen ja käyttötarkoituksen mukaan. Eri perunalajikkeita istuttamalla saa mahdollisimman monipuolisen ja käyttötarkoituksiltaan erilaisen sadon. Siniset perunat ovat kaunis lisä perunasalaateissa, uutuuslajikkeista saattaa löytyä itselle uusi suosikki, perunoiden luonnonmukainen kasvatus luomulajikkeista on helppoa ja kulttuuriperintölajikkeet ovat taatusti kestäviä.

 

Annabelle on yksi Suomen suosituimmista perunalajikkeista. Annabelle on erittäin satoisa ja runsasmukulainen lajike, jonka maku on kermaisen pehmeä. Kiinteämaltoinen peruna, joka säilyttää ominaisuutensa hyvin keitettäessä. Kasvattaa suosiotaan vuosittain. Kokeilemisen arvoinen! Kasvaa satoikään noin 8 viikkoa.

 

Laperla palkitsee sinut runsaalla sadolla ja hyvänmakuisilla pienillä perunoilla. Lajike sietää todella hyvin kuivuutta ja on sen vuoksi erittäin hyvä lajike esimerkiksi kesämökin kasvimaalle, jossa kastelu ei ole säännöllistä. Sopii hyvin myös ämpäriviljelyyn. Kasvaa satoikään 7-8 viikkoa.


Jussi voidaan istuttaa eri aikoihin ja käyttää varhaisperunana, kesäperunana ja syysperunana. Se on Suomessa jalostettu, suomalaiseen ilmastoon sopiva lajike, jota on myös superperunaksi kutsuttu satoisuutensa vuoksi. Sopii hyvin myös ämpäriviljelyyn. Kasvaa satoikään noin 8 viikkoa.


Timo on Suomen suosituin varhaisperuna, jolla on suuret mukulat. Se on jalostettu Suomen pohjoisiin olosuhteisiin ja sillä on nopea kasvuunlähtö kylmässäkin maassa. Kasvaa satoikään noin 8 viikkoa.


Marabel on satoisa luomulajike, joka maistuu niin tuoreena, kuin varastoituna ilahduttamaan talvista päivällispöytään. Malto keltainen ja mukulan muoto ovaali. Kasvaa satoikään 8 viikkoa.


Casablanca on vuoden peruna 2017 Ruotsissa! Se on aikainen peruna, joka antaa runsaan sadon. Erittäin maukas kiinteä peruna, joka sopii moneen käyttöön. Lajike on aluperin Skotlannista. Kasvaa satoikään 8 viikossa. Luomulajike.


Siikli on yksi suosituimmista lajikkeista Suomessa ja tunnettu hyvästä maustaan. Erittäin satoisa kesä- ja syysperuna. Erittäin runsas mukulamäärä ja vaatii tilaa kasvaa, jos perunoista halutaan kookkaita. Kasvaa satoikään noin 8-10 viikkoa.

peruna6

 

Baby Lou on suurisatoinen ja mukulat ovat pieniä ja sieviä. Yksi taimi saattaa tuottaa jopa 30 perunaa. Baby sopii niin tuorekäyttöön, kun varastoitavaksi talvi-illallisille. Kasvaa satoikään 8-10 viikkoa.


International Kidney on kestävä ja aikainen lajike. Se on todellinen kulttuuriperintölajike, koska sen juuret ulottuvat aina 1870-luvulle. Perunat ovat ohutkuorisia ja sopivat hyvin tuorekäyttöön. Korjaa ensimmäinen sato jo 10 viikon kuluttua ja anna lopun sadon kehittyä loppukesään. Lajike sopii hyvin myös ämpäriviljelyyn.

 

Rosamunda on melko myöhäinen, jauhoinen perunalajike, joka sopii hyvin muussi- ja uuniperunaksi. Se tulee satoikäiseksi 10-12 viikossa.


Queen Anne on kuten nimikin jo kertoo, perunalajikkeiden kuningatar. Herkkuperuna, jossa yhdistyvät parhaat viljelyominaisuudet, taudinkestävyys, satoisuus ja herkullinen maku. Kasvaa satoikään 10-12 viikkoa. Luomulajike.


Jazzy on pieni peruna, jolla on mahtava maku, helppo viljeltävyys sekä runsas sato. Tämä lajike on monien suosikki. Lajike kasvaa satoikään 10-12 vkoa.


Connect on hyvänmakuinen perunalajike, joka kestää hyvin kuivuutta ja sillä on hyvä vastustuskyky tauteja vastaan. Tämä lajike ei ole turhaan valittu vuoden 2020 perunaksi Ruotsissa. Se tulee satoikäiseksi 10-12 viikossa.


Siemenperuna Inca Bella on hyvin pähkinäisen maun omaava herkkuperuna. Lajike on erittäin maukas ja jauhoinen ja siksi erinomainen peruna muussiin, uuniperunaksi ja laatikkoruokiin. Satoikäinen 10-12 viikossa.

peruna4Blaue-Annelise-

Blaue Anneliese on sininen peruna, joka sopii viljeltäväksi muiden lajikkeiden lisäksi erikoisuutena. Perunasalaatti saa täysin uuden värin sinisistä perunoista. Valmistuu 12-14 viikossa.


Parsaperunaksikin kutsuttu Asparges on parhaimmillaan heti käytettynä. Tämä hieman pähkinään vivahtavan makuinen, maukas lajike on hyvin arvostettu ravintoloissa. Se sopii salaatteihin ja uuniperunaksi. Syysperuna, valmistuu 12-14 viikossa.

 

Arran Victory on maukas harvinaisuus, joka kruunaa sunnuntain päivällisen. Sopii keitettäväksi, muusiperunaksi, friteeraukseen, uuniperunaksi sekä varastointiin. Peruna on muodoltaan pyöreän ovaali ja sen kasvuperiodi on 14 viikkoa. Kuori on punainen, mutta malto valkoinen. Luomulajike.

peruna5_arran_victory

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Alppiruusujen koti löytyy Mustilasta

Alppiruusut uinuvat vielä talviuntaan, vaikka kevät tuntuukin etenevän jo hurjaa vauhtia. Viime keväänä kukinta aikaistui reilulla kymmenellä päivällä ja paras aika alppiruusujen ihailuun oli jo touko-kesäkuun vaihteessa. Tänä vuonna jää nähtäväksi, milloin alppiruusujen kukinta alkaa, mutta poikkeuksellisen leutojen säiden vaikutuksesta kevään ensimmäiset kukkijat, pähkinäpensaat, aloittivat kukinnan jo helmikuun alkupuolella.  alppruusut1

Arboretum Mustilan perusti valtioneuvos A. F. Tigerstedt Mustilan kartanon länsipuolella sijaitsevalle Kotikunnaan mäelle. Ensimmäiset istutukset tehtiin 1902. Tarkoituksena oli tutkia ulkomaisten havupuiden viihtymistä metsäpuuna verrattuna kotimaisiin puulajeihin.  Arboretumin historian alusta asti Tigerstedt oli kuitenkin kiinnostunut puista myös esteettisesti ja koetoiminta laajeni nopeasti myös lehtipuihin ja koristepensaisiin. Valtioneuvoksen apuna oli hänen poikansa C. G. Tigerstedt, joka jatkoi isänsä työtä ja perusti Arboretumiin uusia alueita, mm. kuuluisan Alppiruusulaakson, "puutarhataiteen kokeilualueen".


Alppiruusut Mustilaan tuonut Carl Gustav Tigerstedt neuvoi poikaansa Peter'iä vuonna 1956 näillä sanoin: "Jos tulevaisuudessa ryhdyt kasvinjalostajan työnsaralle, uskon, ettet voi epäonnistua kestävien alppiruusu -lajikkeiden jalostuksessa. Olen kokeillut eri lajeja yli 30 vuoden ajan ja ne, jotka kestävät talvisodan pakkaset, voisivat antaa hyvän kestävyysperustan risteytysjalostukselle". Isänsä jalanjälkijä seurannut Peter M.A. Tigerstedt toimi vuosina 1970-2000 kasvin- ja metsänjalostuksen professorina Helsingin yliopistossa ja aloitti alppiruusujen jalostustyön Helsingin yliopiston ja Arboretum Mustilan yhteistyönä. Tästä yhteistyöstä on syntynyt noin 20 uutta suomalaista ainavihantaa lajiketta ja viimeksi myös 4 uutta atsaleaa.
Uusien lajikkeiden jalostuksessa suurin työ ovat mittavat kenttäkokeet, joista vanhin ja tärkein on Helsingin kaupungin Etelä-Haagan alppiruusukoe. Mustilassa alkuunpantu työ jatkuu edelleen Mustilassa ja varsinkin Suomessa perustetun Rhododendron-kerhon puitteissa.

alppiruusut2


Arboretum Mustilan alppiruusulaaksossa kasvaa kaikkiaan noin 50 alppiruusulajia ja yhtä monta lajiketta, sekä lisäksi tuhansia lajien välisiä risteytyksiä. Tärkeimpänä näistä voidaan pitää Mustilan alppiruusua (Rhododendron brachycarpum var. tigerstedtii). Tämä sitkeä alppiruusu kesti talvisodan aikana jopa ankaran -43,5 asteen pakkasen. Se on talvenkestävyytensä ansiosta toiminut lähes kaikkien Suomessa jalostettujen alppiruusujen kantaäitinä ja sitä pidetään maailman kestävimpänä alppiruusuna.

alppiruusut3

Yhdistelemällä luonnon omaa kasvillisuutta, puutarhakasveja, puita, pensaita ja muita luonnon elementtejä, kuten kiviä, rakentuu pihan hieman varjoisemmalle puolelle oma pieni arboretum, joka mukailee metsäpuutarhan ajatusta. Alppiruusulaaksomaisen tunnelman saa yhdistelemällä erikokoisia ja -mallisia alppiruusuja.

 

Uusin jalostettu alppiruusulajike on ’Suomi 100’. Jalostajansa professori Peter M.A. Tigerstedt halusi antaa lajikkeelle nimen Suomen juhlavuoden kunniaksi. Se on ensimmäinen virallisesti rekisteröity kotimainen keltakukkainen alppiruusu, jonka kukat ovat sävyltään lempeän vaaleat, esikonkeltaiset. Keltakukkaisten kylmänkestävien alppiruusujen kehitystyö on ollut haasteellista ja tämä kaunotar onkin 20 vuoden jalostustyön tulos. Kukinta on useimpia kotimaisia lajikkeita varhaisempi ja alkaa jo touko-kesäkuun vaihteessa. Pensas kasvaa arviolta 1,5-2 metrin korkuiseksi.  

alppiruusut4

Marjatanalppiruusu 'P.M.A. Tigerstedt' on korkea, pysty ja harvahko pensas. Suurissa, valkoisissa kukissa on verenpunaiset täplät nielussa. Kasvutapa muistuttaa pikkupuuta. Lajike on erittäin kestävä ja sietää hyvin erilaisia olosuhteita, jopa kuivuutta jonkin verran. Se kasvaa kymmenessä vuodessa reilun 1,5 metrin korkuiseksi. Varjossa siitä tulee helposti harottava pensas, mutta valoisammalla paikalla se kasvaa sopusuhtaisemmaksi, leveäksi ja korkeaksi pensaaksi. 'P. M. A. Tigerstedt' on nimetty professori Peter M. A. Tigerstedtin mukaan, joka johti alppiruusujen ja atsaleojen jalostusohjelmaa Helsingin yliopistossa yhteistyössä Arboretum Mustilan kanssa 1973–2000. Lajikkeen emona on ollut mustilanalppiruusu (R. brachycarpum var. tigerstedtii) ja pölyttäjänä valkokukkainen muoto virginianalppiruususta (R. catawbiense var. album 'Glass').

alppiruusut5

Kääpiöalppiruusu 'Vieno' on erittäin voimakkaasti lamoava pensas, jolla on kauniit lehdet. Kukinto on päältä roosa ja sisältä kellertävä, vaikutelma on lähes persikanvärinen. Se kasvaa vain noin 60 cm korkeaksi ja sopii hyvin suurempien alppiruusujen seuraksi.

alppiruusut6

Alppiruusujen kanssa happamassa maassa viihtyviä kasveja ovat mm. pienet havut, kuten tuijat ja matalakasvuiset pihdat sekä hortensiat, jouluruusut, saniaiset ja kuunliljat. Pensasmustikkakin kuuluu happamassa maassa viihtyviin, jos vain valoa on tarpeeksi. Köynnöksistä sopivia ovat esim. köynnöshortensia ja kiinanlaikkuköynnös. Varsinkin pystykasvuisten alppiruusujen alle kannattaa istuttaa maanpeittokasveja. Ikivihreä, varjossa viihtyvä pikkutalvio, rönsyakankaali, varjoyrtti, kevätkaihonkukka ja suikeroalpi sopivat hyvin, samoin valkotäpläimikkä, taponlehti ja alaskankleitonia.alppiruusut9

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Vuoden vihannes 2019 ovat juurikkaat

 

Vuoden vihannes ovat juurikkaat eli puna-, kelta-, valko- ja raitajuurikkaat sekä niiden muunnokset. Vuoden vihanneksen valitsevat yhdessä Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry, jotka tänä vuonna haluavat antaa erityishuomiota juuri ravintorikkaille ja värikylläisille juurikkaille.

 

Jo antiikin kreikkalaiset osasivat arvostaa juurikkaita. Tosin siihen aikaan tarjolla oli vain valko- ja keltajuurikkaita. Punajuurikkaat syntyivät paljon myöhemmin, jalostuksen seurauksena.
Juurikkaat sisältävät runsaasti kivennäisaineita, folaattia sekä muita vitamiineja, antioksidantteja ja paljon kuitua.  Juurikkaat ovat tällä hetkellä hyvinkin trendikkäitä upean maun, vahvojen värien, monikäyttöisyyden sekä sisältämiensä ravintoaineiden takia. 

juurekset-2_m
Juurikkaat ovat upeita kevään varhaisvihanneksia. Monipuolisina ne sopivat moneen ruokaan. Keitetty tai uunissa paahdettu juurikas sopii raasteeksi tai vaikka viipaloituna ja marinoituna erilaisiin salaatteihin. Erityisesti punajuuri sopii hyvin yhteen esim. vuohenjuuston tai sinihomejuuston kanssa.  Sosekeitot, risotto, padat, uunissa paahdettuna, säilöntään ja jopa leivontaan. Keitettäessä raitajuuren raidat ”haalistuvat” vaaleanpunaisiksi. Raitajuuri onkin eleganteimmillaan kevyesti kypsennettynä, paperinohuina marinoituina siivuina. Juurikkaiden nuoria lehtiä voi käyttää salaatissa. 

keltainen_juurikas_nostettu

Juurikkaat ovat helppoja kasvattaa. Eivät vaadi esikasvatusta vaan ne voidaan kylvää suoraan kasvupaikalle.  Juurikkaat ovat mehevimmillään satokaudella heinäkuusta lokakuuhun. Tutustu valikoimamme juurikkaisiin, josta löytyy myös kulttuuriperintö- sekä luomulajikkeita. 

valkojuurikas_albina_vereduna  keltajuurikas_pakkauspunajuurikas_pakkaus

Punajuurikas Bull's Blood

Punajuurikas 'Crosbys Egyptian'

Kulttuuriperintölajike Punajuurikas 'Chioggia'

Punajuurikas 'Detroid Dark Red 2'

Luomu punajuurikas F1 'Boro'

Punajuurikas 'Forono'

Valkojuurikas 'Albina Vereduna'

Kulttuuriperintölajike Keltajuurikas 'Burpees Golden'

 

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Puutarhakummit

Meillä on ollut kunnia toimia tämän kevään aikana paikallisen elimäkeläisen Peippolan päiväkodin puutarhakummeina. Keväällä kävimme päiväkodilla kylvämässä erilaisia kasvien siemeniä ja kevään lämmettyä olimme viime viikolla kunnostamassa ja istuttamassa lasten kanssa taimia ulos.

peippolan_paeivaekoti-4542peippolan_paeivaekoti-4545Peippolan_paeivaekoti-4529

Ei voi kun ihailla lasten kekseliäisyyttä, kuinka kätevästi penkkien kunnostus ja vanhojen taimien siirto penkistä toiseen kävi pienten lapioiden ja kuorma-autojen kanssa. kasvien siirron jälkeen lisäsimme hieman uutta multaa lavoihin ja lapset pääsivät istutuspuuhiin. Auttavia käsiä oli niin paljon, että istutus oli hetkessä hoidettu ja jäljellä oli vain selkeästi lasten mielestä se paras osuus; kastelu. Pienet kastelukannut kantajineen kulkivat vesipisteeltä lähes juoksujalkaa taimien luokse ja taimet saivat varmasti parhaan mahdollisen kasvuunlähdön näiden pikkupuutarhureiden avulla.

 

peippolan_paeivaekoti-4548

peippolan_paeivaekoti-4565

Tulevana sunnuntaina 27.5. vietetään Mustilassa Lasten päivää, mutta me tapasimme päiväkodin lapset jo tänään kummipuun istutuksen merkeissä. 12 pientä käsiparia auttoivat koristeomenapuu 'Rixi'n istutuksessa Peterin puistossa. Selvästi jo tottunein ottein ensin irroitettiin ruukku ja puun päästyä omaan istutuskuoppaansa päälle kasattiin multaa. Lapsille jäi varmasti mukava muisto päivästä ja puu muistuttaa joka kevät kauniilla kukinnallaan sekä syksyllä koristeellisilla omenillaan.

 

peippolan_paeivaekoti-4913peippolan_paeivaekoti-4723peippolan_paeivaekoti-4902

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Puutarhajuhlat

Kevään lämpöaalto on yllättänyt varmasti monen kesästänauttijan positiivisesti. Kukapa olisi uskonut, että kalsea ilma loppuu kuin seinään ja tilalle tulee ihana aurinko ja todellinen kesän tuntu. Mutta sehän on tietenkin vain hyvä asia ja ihanassa lämmössä saimme mekin viettää viime viikonloppuna Puutarhajuhlia. Tarjolla oli juhlaohjelman lisäksi pientä naposteltavaa ja virvokkeita.

Puutarhajuhlat-0703

Vaikka olimmekin kattaneet ja koristelleet pöydän Puutarhajuhlia varten, piti lämmin sää huolta myös siitä, että moni kevään kukkija oli kauneimmassa kukassaan. Magnoliat ja kirsikat ihastuttivat kauneudellaan ja perennapöytien tarhakylmänkukat, kevätesikot ja erilaiset vuokot antoivat lisäväriä myymälään, puhumattakaan pelargonioista, miljoonakelloista, lumihiutaleista ja muista kesäkukista.

Puutarhajuhlat-6167Puutarhajuhlat-4175

Puutarhajuhlat alkoivat Maria Kesäsen ja Kati Jukaraisen kertoessa uusimmasta Juhlapuutarha-kirjastaan. Kirja on kaunista luettavaa kannesta kanteen. Runsaat, houkuttelevat kuvat ja keväästä syksyyn eri teemoin järjestetyt juhlat ohjeineen innostavat puutarhajuhlien viettoon. Syynhän ei tarvitse olla suuri, kun sille voi järjestää juhlat. Kesä on kuitenkin niin lyhyt aika, joten siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Nämä taitavat naiset ovat kirjoittaneet myös kirjan Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle, yhdessä Hanna Sumarin kanssa. 

Puutarhajuhlat-4155

Maria ja Kati kirjoittivatkin kivat jutut omissa blogeissaan Puutarhajuhlista:

Marian Kanelia ja Kardemummaa: Yhtä Puutarhajuhlaa!

Katin 100 % Outdoor: Puutarhajuhlissa

Puutarhajuhlat-4191

Puutarhajuhliin sopivalla teemalla saapui myös Kreetta Järvenpää tekemään juhlavan kukka-asetelman. Oli ilo seurata, kuinka tämä lahjakas nainen perehdytti kaikki kuulijansa kukka-asetelmien teon saloihin samalla, kun hän itse teki asetelmaa.

Puutarhajuhlat-8238

Puutarhajuhlat-4228

Puutarhajuhlat-4305

Juhlilla jatkuu tuleva viikonloppukin, kun vietämme Puutarhakauden avajaisia. Tervetuloa lauantaina kuulemaan huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja biohiilestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvivalikoimaamme, Mustilan erikoisuuksista sekä kysymään neuvoa puutarhaklinikalla. Tule inspiroitumaan Mustilan keväästä ja uudistuneesta valikoimastamme sekä tutustumaan mahtaviin avajaistarjouksiimme.

Puutarhajuhlat-4309

Puutarhajuhlat-4318

 

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Tervetuloa kesä!

Kevät etenee maltillista tahtia; hitaasti, mutta varmasti. Kevään tuntee jo päivisin lämmittävistä auringonsäteistä, ensimmäisistä kukkivista sipulikukista, pullistelevista silmuista ja siitä, ettei millään enää malttaisi odottaa kesää. Puutarhan ensimmäiset työt on jo tehty ja esikasvatettavat ovat päässeet ulos karaistumaan lämpimimpinä päivinä.

 

Me täällä Mustilassa teemme kesää jo kovalla vauhdilla. Enää muutama päivä ja myymälämmekin avaa taas ovensa. Olemme uudistaneet myymäläämme niin sisältä, kuin ulkoakin, inspiroituneet kaikesta uudesta sekä suunnitelleet kesän tulevia tapahtumia.

 

Myymälän avaamme heti vapun jälkeen keskiviikkona 2.5. klo 10.00.

 

Kesän tulevia tapahtumia:

Puutarhajuhlat  la 12.5.

Puutarhakauden avajaiset la 19.5.

Lastenpäivä su 27.5.

Alppiruusujen päivä la-su 2.-3.6.

Hyvinvoiva puutarha su 10.6.

 

Tervetuloa!

 

kevaet2018-4076kevaet2018-4063kevaet2018-4083kevaet2018-4103

kevaet2018-4038

kevaet2018-4112

kevaet2018-4097kevaet2018-4118

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Ihastuttavat daaliat palkitsevat kasvattajansa

Daaliat ovat yksi puutarhan takuuvarmoista väripilkuista. Niistä löytyy värien ja muotojen puolesta aivan varmasti jokaiselle sopivia värejä ja muotoja. Daaliat ovat edukseen kukkapenkeissä muiden kasvien kanssa. Ne ovat kauniita myös ruukuissa.

daaliat_blogi3-

Daalioiden kasvattaminen ei ole vaikeaa, kun muistaa muutaman perusasian; ne rakastavat lämpöä, säännöllistä kastelua ja ravinteita.

daaliat_blogi_4-

Juurakot on helppo hyötää itse ja kasvukauden loputtua nostaa ylös talvehtimaan varastoon. Alkukeväällä kannattaa hankkia uudet juurakot tai nostaa vanhat varastosta esikasvatukseen muutamaksi viikoksi ennen istutusta ulos. Liian hätäinen ulosistutuksen kanssa ei kannata olla, koska daaliat rakastavat lämpöä. Maa saa olla istutusvaiheessa jo lämmin ja daalioiden kasvupaikka tulisi olla aurinkoinen ja hyvin ravittu. Latvominen kannattaa myös, jotta kasvista saadaan mahdollisimman pensastava.

daaliat_blogi2-

Daaliat ovat helppohoitoisia ja palkitsevia, kun vain muistaa kastella ja lannoittaa niitä säännöllisesti. Riippuen istutusajankohdasta daaliat kukkivat heinä-elokuulla. Kukintoja kannattaa välillä poimia myös maljakkoon, koska niitä muodostuu jatkuvasti lisää.

daaliat_blogi_5-

Syksyllä hallan voi antaa puraista kasvustoihin ennen juurakoiden ylösnostoa. Juurakot voi säilyttää kellarissa esimerkiksi turvemultaan tai hiekkaan pakattuna, sanomalehden sisään kääräistynä. Juurakon lämpötila ei saisi painua miinusasteiden puolelle. Talvella kannattaa käydä tarkastamassa juurakoiden tilanne, jotta ne eivät pääse täysin kuivamaan. Usein suihkuttelu riittää kostutukseksi.

daaliat_blogi_6-

Kevään daaliavalikoimamme löydät tämän linkin takaa: DAALIAT

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Esikasvata tomaatteja

Pitkän pimeän kauden jälkeen jokainen pilkahdus auringosta nostaa mielialaa ja saa varsinkin puutarhaihmisen suuntaamaan katsettaan kohti kevättä. Ensimmäiset kylvöt on jo ehkä tehty ja nyt olisi pikkuhiljaa vuorossa kylvää mm. tomaatit, ahomansikat sekä osa yrteistä.

IMG_1410

Itse kasvatetut tomaatit pitävät kiinni suosiostaan vuodesta toiseen. Eikä mikään ihme. Kyllähän omassa pihassa kasvanut, pitkään kasvustossa kypsymään päässyt tomaatti maistuu vaan niin ylitsepääsemättömän herkulliselta.

 

Kasvihuoneeseen istutettavat tomaatit voidaan kylvää jo helmi-maaliskuulla, koska taimet saadaan karaistumaan kasvihuoneeseen hieman avomaalle istutettavia kanssatovereitaan aiemmin.

IMG_2088

Kylvä tomaatin siemenet joko kylvöastioihin tai valmiisiin pikkuruukkuihin. Tomaatin siemen itää pimeässä, joten paina siemen kylvömultaan noin puolen sentin syvyyteen. Siemen itää noin 25 asteen lämpötilassa ja kosteassa, joten kylvösten hyvä kastelu kannattaa. Siementen itäessä ja tehdessä ensimmäisiä sirkkalehtiä, kannattaa taimet siirtää valoisaan paikkaan. Ajoissa kylvettäessä lisävalon antaminen kannattaa, jotta taimet eivät pääsisi turhaan venymään.

 

Tomaatintaimet kannattaa koulia, kun taimissa on sirkkalehtien lisäksi muutamia lehtiä. Tomaatintaimet voidaan istuttaa uudelleen niin, että varsi ensimmäisiin sirkkalehtiin asti painetaan multaan, koska se muodostaa juuria myös varteen. Näin taimet pysyvät myös napakampina.

 

Lannoitus kannattaa aloittaa miedolla lannoitteella koulinnan jälkeen. Ennen istutusta varsinaiselle kasvupaikalle tomaatintaimia kannattaa karaista ainakin muutamana päivänä.

IMG_2107

 

Tomaattien kasvua odotellessa voi sadonkorjuun hetkeä fiilistellä valmistamalla tomaattikeittoa. Tässä ohjeessa on hieman oiottu ja käytetty myös valmiiksi paseerattua tomaattia, mutta loppukesästä voi jo herkutella oman sadon tomaateilla – ja niistä valmistetusta tomaattikeitosta.

 

TOMAATTIKEITTO
500 g paseerattua tomaattia
100-150 g kirsikkatomaatteja
290 g (tölkki) säilöttyjä punaisia linssejä
2 dl kaurakermaa
1 dl vettä
½ tl raastettua inkivääriä
½-1 dl oreganon ja basilikan lehtiä silputtuna (yhteensä)
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi pieneksi paloiteltuna
1 tl chiliä silputtuna
1-2 tl suolaa

 

Patonkia
Valkosipulia
Öljyä

 

Huuhtele linssit ja laita kattilaan. Lisää paseerattu tomaatti, kaurakerma, vesi, raastettu inkivääri, silputtu sipuli ja chili sekä valkosipulinkynsi ja kiehauta n. 10 minuuttia välillä sekoittaen. Soseuta kattilan ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi ja lisää pilkotut kirsikkatomaatit, silputut oreganot ja basilikat keittoon. Lisää suola.

Leikkaa patonki viipaleiksi ja paahda hetki pannulla tilkassa öljyä. Hankaa lopuksi valkosipulinkynnellä patongin pintaa.

Nauti.

 

IMG_2075

 

Helmi-maaliskuulla kylvettäviä Impectan siemeniä:


Tomaatit
Kurkut
Suippokaali 'Wheelers Imperial'
Cantaluponmeloni 'Cantalupo di Charentais'
Malabarinpinaatti 'Rubra'
Maustebasilika, suurilehtinen 'Dolce Fresca'
Ananaskirsikka
Rosmariini 'Rosy’
Ryytisalvia 'Extracta'
Timjami 'French Summer'
Suklaakosmos 'Black Magic'
Petunia F1 'Debonair Black Cherry'
Pesusienikurkku
Mustasilmäsusanna

Lue koko viesti
1 - 10 / 20 tuloksesta