ILMAINEN TOIMITUS kun tilaat vähintään: Kirjetilaukset yli 45 €
Mustilassa alkunsa saanut alppiruusujen jalostustyö on osa suomalaista puutarhahistoriaa. Tutustu tarinaan, joka jatkuu yhä puutarhoissa ympäri Suomen.
Mustila on suomalaisen alppiruusujalostuksen kehto ja tunnetuin kotimaisten lajikkeiden syntypaikka. Tarina alkaa jo 1900-luvun alusta, kun valtioneuvos A.F. Tigerstedt ryhtyi istuttamaan ulkomaisia puita ja pensaita alueelle, josta sittemmin kasvoi Suomen ensimmäinen ja nykyään myös suurin puulajipuisto Arboretum Mustila. Carl Gustav Tigerstedt jatkoi isänsä työtä ja hänen vaikutuksestaan koetoiminta laajeni koristepuihin ja -pensaisiin.
Mustilan kuuluisa Alppiruusulaakso perustettiin 1920–30-luvuilla "puutarhataiteen kokeilualueeksi" englantilaisten ja skotlantilaisten metsäpuutarhojen hengessä. Alppiruusulaakson istutuksissa nousi esiin erityisen sitkeä lajike Mustilan alppiruusu (Rhododendron brachycarpum var. tigerstedtii), joka kesti talvisodan aikaan jopa ankaran -43,5 asteen pakkasen. Se on talvenkestävyytensä ansiosta toiminut lähes kaikkien Suomessa jalostettujen alppiruusujen kantaäitinä ja sitä pidetään maailman kestävimpänä alppiruusuna.
Carl Gustav Tigerstedtin neuvo pojalleen Peterille vuonna 1956 jäi historiaan: "Jos tulevaisuudessa ryhdyt kasvinjalostajan työnsaralle, uskon, ettet voi epäonnistua kestävien alppiruusulajikkeiden jalostuksessa." Tämän neuvon pohjalta käynnistyi virallinen jalostustyö, joka tuloksena syntyi kymmeniä kotimaisia alppiruusulajikkeita. Työ jatkuu yhä – ja sen tulokset näkyvät myös Mustila Puutarhan valikoimassa.
Peter M.A. Tigerstedt seurasi isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä. Hän toimi kasvin- ja metsänjalostuksen professorina Helsingin yliopistossa ja käynnisti virallisesti talvenkestävien alppiruusujen jalostusohjelman vuonna 1972. Jalostustyön pohjana olivat Mustilassa vuosikymmenten aikana kestäviksi havaitut yksilöt.
Peterin johdolla syntyi noin 20 suomalaista ainavihantaa alppiruusulajiketta sekä neljä atsaleaa. Peter M.A. Tigerstedtin työ loi pohjan kotimaisille alppiruusulajikkeille, jotka ovat tänä päivänä osa suomalaista puutarhaperintöä. Hänen työnsä vaikutus elää yhä suomalaisissa puutarhoissa.
Kuvassa oikealla emeritusprofessori Peter MA Tigerstedt risteytystöissä Mustilassa.