Loistokärhö 'Rouge Cardinal'

Paras kasvupaikka jalokärhöille on suojainen, lämmin, aurinkoinen tai puolivarjoinen. 
Maan tulisi olla hyvämultainen, ravinteikas, läpäisevä ja tuore. 
Ihanteellisin kasvualusta on savimaan, turvemullan ja karkean soran sekoitus. (1/3 osa kutakin.) Se, että kärhö saa vettä on tärkeämpää, kuin mihin maalajiin kärhöt istuttaa. Loistokärhöä ei kannata istuttaa aivan seinän viereen. Paikka on yleensä kasville liian kuiva. Märkyyttä ja etenkin talvimärkyyttä kärhöt eivät siedä. 
Aurinkoisilla paikoilla olisi hyvä saada kärhön juuret varjoon viileään. Jos istutat kärhön esim. kiven varjoisammalle puolelle, sen kasvusto ja kukat hakeutuvat automaattisesti auringon puolelle. Voit myös istuttaa perennoja tai yksivuotisia, pienijuurisia kesäkukkia suojaamaan juuristoa. 
Kärhöt suosivat kalkkia, mutta pärjäävät myös lievästi happamassakin maassa. Saman lajikkeen kukinnan väri saattaa olla erilainen erilaisissa maan happamuuspitoisuuksissa. 

Istutuskuopan tulisi olla vähintään 40x40 cm, kuitenkin niin syvä, että saat istutettua jalokärhön noin 15 cm syvempään kuin mitä se astiassa on. Perussääntönä voi käyttää, että jättää ruukun reunasta lukien ensimmäisen lehtiparin maan pinnan alapuolelle. Jalokärhöjen juuret ovat paksuja ja herkkiä kylmälle ja ne on siksi hyvä saada syvälle maan suojaan. Voimakas, isompi taimi jaksaa kasvattaa versot syvemmältäkin. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa kannattaa kärhöt istuttaa tarvittaessa vieläkin syvemmälle. 

Kastele istutuskuoppa hyvin ennen istutusta. Kuopan pohjalle voit laittaa keväällä ja alkukesästä istuttaessa pitkävaikutteista lannoitetta esim. luujauhoa, heinäkuusta alkaen PK-syyslannosta. Pidä huoli, että juuristo ei tule olemaan suorassa kosketuksessa lannoitteeseen. Kastele myös astiataimi hyvin ennen istutusta. Voit upottaa ruukun vesiastiaan ja ottaa pois kun ilmakuplia ei enää nouse pintaan. Poista ruukku ja möyhennä paakun pohjaa ja reunoja levittäen kiepille kiertyneet juuret. Lisää multaa istutuskuoppaan parissa erässä kastellen multaa välillä. Istutuksen jälkeen kastele vielä reilusti (n. 20 l). 

Kun kärhön versot leikataan istutuksen jälkeen maasta lukien ensimmäisen lehtiparin yläpuolelta, se käyttää kasvuvoimaansa paremmin juuriston vahventamiseen. Leikatun lehtiparin lehtihankaan kasvaa aina kaksi uutta versoa. Leikkaa nämä uudet versot jälleen ylimmän lehtiparin yläpuolelta. Voit toistaa saman koko ensimmäisen kasvukauden. Tämän vuoksi kärhö ei välttämättä kuki, mutta vahvistunut juuristo ja sitä myöten koko kasvi tuottaa vieläkin komeammat uudet versot ja kukat seuraavana vuonna. 
Joskus leikkaamaton kärhö kasvaa nopeasti isoksi ja lopulta nuupahtaa, sillä juuristo ei ole vielä tarpeeksi vahva kuljettamaan riittävästi ravinteita ja vettä koko kasvin käyttöön. 

Istutuksen jälkeen
On parempi antaa kasville kerralla kunnolla kymmeniä litroja vettä pari kertaa viikossa, kuin kastella vähän ja useasti. Kun juuret saavat runsaasti vettä, ne hakeutuvat syvemmälle maahan, mikä auttaa myöhemmin kasvia kestämään paremmin kuivuutta. Hyvin, syvälle juurtunut kasvi on myös taudin- ja on talvenkestävämpi. Lisäkastelua tulisi antaa säännöllisesti istutusvuonna ja jatkossa kärhöt hyötyvät kuivana kautena kastelusta. Muistathan, että kastelumäärään vaikuttaa aina kasvupaikka, sää ja kasvualusta. Voit tarvittaessa kokeilla lapiolla kuinka syvälle maa on kastunut. 

On hyvä ottaa huomioon, että maa painuu istutuksen jälkeen parin vuoden aikana. Lisää multaa aina tarpeen mukaan, jotta juuristo pysyy aina hyvin maanpinnan suojassa. Tyven ympärille voi laittaa myös sorakerroksen noin 10 cm paksuisesti. Sorakerros on hyvä ehkäisy kasvitauteja vastaan. 

Lannoitus
Loistokärhöt tarvitsevat runsaasti lannoitteita. Lannoita valitsemallasi lannoitteella kasvukauden alussa. Pitkävaikutteiset lannoitteet olisi hyvä laittaa hieman kauemmaksi kasvista. Näin kasvi kasvattaa juuret laajemmalle alueelle. Lisälannoitusta annetaan tarvittaessa juhannuksen tienoilla. Varsinkin kukinta-aikaan kärhöt hyötyvät nopeavaikutteisesta, vähätyppisestä kastelulannoksesta. Myöhään annettu liiallinen typpilannoitus heikentää kärhöjen talvenkestoa. Typetön PK- syyslannoitus on hyvä antaa heinäkuussa, viimeistään elokuun alussa. PK-lannoite edistää mm. versojen puutumista ja vahvistaa juuria, mikä parantaa kasvin pakkasensietokykyä.
Hyviä lannoitteita ovat esim. luujauho, sarvilastu, komposti, hyvin palanut karjanlanta, kanankakka. 

Leikkaus:
Jackmanii-Ryhmän kukat kehittyvät saman vuoden versoihin jolloin kukinta alkaa heinäkuussa ja jatkuu pitkälle syksyyn.
Tämän ryhmän kärhöt sietävät voimakasta leikkausta. Sen voi halutessa leikata vuosittain noin 20 cm korkeudelle maan pinnasta, kahden-kolmen lehtiparin yläpuolelta. Leikkauksen voi tehdä syksyllä tai keväällä. 
Jos kärhö paleltuu maan päällisestä osasta, se kasvattaa uudet versot juuresta alkaen. Leikkaa paleltuneet osat pois ensimmäisen terveen silmun yläpuolelta. 

Kärhöjä ei ole pakko leikata, vuosittainen hoitoleikkaus kuitenkin on useimmiten kasville ja runsaammalle kukinnalle eduksi.

Talvisuojaus:
Maanpinnan jäädyttyä pakkasten alkaessa, mutta ennen pysyvää lumipeitettä, lisätään tyvimullitusten päälle 5-10 cm talvensuojaturvetta. Köynnös voidaan talvisuojata ennen pysyvien pakkasten tuloa suoraan seinälle tai nostamalla kasvi maahan. Kasvi suojataan havuilla tai jollain hengittävällä kankaalla, esim. talvipeitolla, maanerotus- tai suodatinkankaalla. Muovia tai muuta hengittämätöntä kangasta ei saa käyttää. Uutta hiekkapitoista multaa lisätään penkin pinnalle ensimmäisinä vuosina, mikä korvaa mullan luonnollista kokoon painumista. Talvehtimisen kannalta on tärkeää, että paksu juuristo on suojassa maan alla. 
Talvisuojaus poistetaan keväällä vähitellen pahimpien yöpakkasten mentyä ohi. Versot kannattaa suojata auringolta kunnes maa on sula. Jos lunta on ollut vähän tai paikka kuiva ja aurinkoinen, kastelu aloitetaan aikaisin. Tyvimullitus tasoitetaan kun koivut ovat hiirenkorvilla. Kevätleikkaus tehdään ja lannoitus aloitetaan käytettävän lannoitteen ohjeen mukaan.