Ruusut voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään eli pensasruusuihin, köynnösruusuihin ja ryhmäruusuihin. Pensasruusuista eli puistoruusuista löytyvät helppohoitoisimmat ja ilmastollisesti kestävimmät ruusut. Pensasruusut ovat 1-3 m korkeita ja leveitä, yleensä omajuurisia pensaita. Köynnösruusut ovat tosiasiassa pensasruusuja joiden versot sattuvat kasvamaan epätavallisen pitkiksi. Köynnöksille ominaisia kärhiä tai kiipimäjuuria niillä ei ole, joten ne tarvitsevat seinäpinnoilla pysyäkseen tuennan. Ryhmäruusuihin eli jaloruusuihin voidaan vielä erotellaan kolme ryhmää eli tertturuusut, isokukalliset ruusut ja maanpeittoruusut.

Pensasruusuista löytyy alkukesästä kukkivia lajikkeita ja loppukesästä myöhään syksyyn kukkivia. Yksi tunnetuimmista pensasruusuista onkin lähes jokaisesta vanhasta pihasta löytyvä juhannusruusu, Rosa spinosissima ’Plena’. Köynnösruusuista kestävin on Suomessa jalostettu ’Pohjantähti’, joka menestyy IV-vyöhykkeellä asti ilman suojausta. Ryhmäruusujen jalostuksessa on kiinnitetty huomiota kukan kokoon, muotoon ja kerrannallisuuteen ja ne muistuttavatkin eniten kaupoissa myytäviä leikkoruusuja. Ryhmäruusujen kukinta-aika on pitkä, yleensä heinäkuusta syyskuuhun asti. Nämä ruusut ovat noin 0,5-1 metriä korkeita, perusrunkoon jalonnettuja pensaita. Ne ovatkin näyttävimpiä nimensä mukaisesti ryhmään istutettuina. Herkimpinä ruusuina ne haluavatkin puutarhan lämpimimmän ja suojaisimman paikan ja talvisuojauksen menestyäkseen.