Angervot

Jaloangervot - Astilbe

 

Jaloangervot kuuluvat puutarhan tärkeimpiin puolivarjon perennoihin. Ne ovat kestäviä ryhmäperennoja, jotka suosivat puolivarjoisia, runsasmultaisia kasvupaikkoja. Ne ovat kotoisin Itä-Aasian ja itäisen Pohjois-Amerikan valoisista metsistä ja kosteilta ruohikoilta. Ne menestyvät aurinkoisillakin paikoilla, jos maaperä ei kuivu hellekausienkaan aikana. Seisovaa märkyyttä jaloangervot eivät kuitenkaan siedä. Jaloangervot sietävät happamuutta ja viihtyvät siksi alppiruusujen, atsaleojen ja hortensioiden seurassa. Eri lajikkeita käyttämällä saadaan kukinta alkamaan keskikesällä ja jatkumaan syksyyn asti. Jaloangervojen kukintojen muoto vaihtelee tiheästä harvahaaraiseen ja pystystä nuokkuvaan. Kukkien väri vaihtelee tummanpunaisesta ruusunpunaiseen ja valkoiseen. Jaloangervot leviävät hillitysti. Ne myös houkuttelevat perhosia puutarhaan.   

 

Töyhtöangervot - Aruncus  

 

Töyhtöangervo kuuluu puutarhan komeimpiin perennoihin ison kasvunsa, runsaan kukintansa ja näyttävän lehdistönsä vuoksi. Näyttävä yksittäiskasvina sekä ryhmänä. 

 

Pikkutöyhtöangervo on pienikokoinen jaloangervoja muistuttava perenna. Sillä on kaunis lehdistö ja siro, kermanvalkoinen kukinta. Lehdistö saa kauniin oranssinpunaisen syysvärin. 

 

Perhoangervo - Gillenia

 

Perhoangervo sopii metsäpuutarhaan sekä perennaryhmiin eikä pidä siirtämisestä. Se on jalostamaton luonnonperenna joka ei tarvitse mitään hoitoa. Kasvin punaiset varret muodostavat näyttävän vastakohdan valkoisille kukille. 

 

Valeangervot - Rodgersia

 

Valeangervot ovat kotoisin Itä-Aasian vuoristometsistä ja sopivat siksi erityisen hyvin metsäpuutarhaan. Valeangervot kuuluvat arvostetuimpiin varjoperennoihin. Suku on saanut nimensä amerikkalaiselta amiraalilta John Rodgersilta (1743-1813).