Mahonia

Ainavihanta, matalakasvuinen mahonia kukkii toukokuussa, jolloin sen ylimmissä lehtihangoissa on suurina rykelminä pystyjä kukkaterttuja ja niissä keltaisia, pieniä, tuoksuvia kukkia. Mahonian lehdet ovat usein kiiltävät ja kauniin tummanvihreät, lehdykät ovat laidoiltaan harvakseltaan otapäiset. Osa lehdistä saattaa syksyllä muuttua loistavan punaiseksi.

Syksyllä mahoniaa koristavat marjatertut, joissa on sinisenharmaita marjoja. Marjat ovat syötäviä, mutta siemenet mahdollisesti lievästi myrkyllisiä. Kirpeänhapanta hedelmälihaa voi käyttää esimerkiksi hillojen ja viinien hapantamiseen. Myös suomalaisessa vuonna 1950 painetussa puutarhakirjassa on mainittu, että mahonian marjoista saa hyvää marmeladia.

Pohjois-Amerikan länsiosissa runsasravinteisissa havumetsissä kasvava mahonia viihtyy parhaiten varjoisassa tai puolivarjoisassa paikassa, suojassa kylmiltä tuulilta ja etenkin keväällä suoralta auringonpaisteelta, meillä mielellään talvella lumen alla. Mustilassa mahonioita kasvaa useassa paikassa. Keväällä kukkiessaan ne ovat näyttäviä, lehtevänä aikana häviävät muiden pensaiden sekaan. Hidaskasvuinen mahonia kuuluu happomarjakasveihin. Peuroille mahonia ei maistu.

Mahonia sopii hyvin varjoisampaan kasvupaikkaan esimerkiksi havujen seuraksi. Se sopii hyvin kasvamaan alppiruusujen (Rhododendron) lähellä.

Kasvuvyöhyke: I-IV
Tieteellinen nimi: Mahonia aquifolium
Myyntikoko: astiataimi 3 l, 30-40 cm
Kasvukorkeus: 70 cm
Kasvupaikka:  puolivarjo-varjo, keskiravinteinen, tuore, hapan
Istutusväli: 50 cm
Alkuperämaa: EU