Tarhaviinikärhö 'Mme Julia Correvon'

Paras kasvupaikka kärhöille on suojainen ja lämmin. 
Maan tulisi olla hyvämultainen, ravinteikas, läpäisevä ja tuore. 
Ihanteellisin kasvualusta on savimaan, turvemullan ja karkean soran sekoitus. (1/3 osa kutakin.) Se, että kärhö saa vettä on tärkeämpää, kuin mihin maalajiin kärhöt istuttaa. Kärhöä ei kannata istuttaa aivan seinän viereen. Paikka on yleensä kasville liian kuiva. Märkyyttä ja etenkin talvimärkyyttä kärhöt eivät siedä. 

Aurinkoisilla paikoilla olisi hyvä saada kärhön juuret varjoon viileään. Jos istutat kärhön esim. kiven varjoisammalle puolelle, sen kasvusto ja kukat hakeutuvat automaattisesti auringon puolelle. Voit myös istuttaa perennoja tai yksivuotisia, pienijuurisia kesäkukkia suojaamaan juuristoa. Joidenkin lajikkeiden kukat saattavat olla haaleampia aurinkoisella paikalla kuin puolivarjossa. Viticella-Ryhmän kärhöistä löytyy niin auringossa viihtyviä kuin varjoisammalla paikalla menestyviä lajikkeita. 

Kärhöt suosivat kalkkia, mutta pärjäävät myös lievästi happamassakin maassa. Saman lajikkeen kukinnan väri saattaa olla erilainen erilaisissa maan happamuuspitoisuuksissa. 

Istutuskuopan tulisi olla vähintään 40x40 (60) cm, kuitenkin niin syvä, että saat istutettua kärhön noin 15 cm syvempään kuin mitä se astiassa on. Perussääntönä voi käyttää, että jättää ruukun reunasta lukien ensimmäisen lehtiparin maan pinnan alapuolelle. Viini- ja tarhakärhöjen juuret ovat paksuja ja herkkiä kylmälle ja ne on siksi hyvä saada syvälle maan suojaan. Voimakas, isompi taimi jaksaa kasvattaa versot syvemmältäkin. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa kannattaa kärhöt istuttaa tarvittaessa vieläkin syvemmälle. 

Kärhöt voidaan istuttaa myös kohopenkkiin. Tällöin penkin olisi hyvä olla noin 40 cm korkea. 

Kastele istutuskuoppa hyvin ennen istutusta. Kuopan pohjalle voit laittaa keväällä ja alkukesästä istuttaessa pitkävaikutteista lannoitetta esim. luujauhoa, heinäkuusta alkaen PK-syyslannosta. Pidä huoli, että juuristo ei tule olemaan suorassa kosketuksessa lannoitteeseen. Kastele myös astiataimi hyvin ennen istutusta. Voit upottaa ruukun vesiastiaan ja ottaa pois kun ilmakuplia ei enää nouse pintaan. Poista ruukku ja möyhennä paakun pohjaa ja reunoja levittäen kiepille kiertyneet juuret. Lisää multaa istutuskuoppaan parissa erässä kastellen multaa välillä. Istutuksen jälkeen kastele vielä reilusti (n. 20 l). 

Kun kärhön versot leikataan istutuksen jälkeen maasta lukien ensimmäisen lehtiparin yläpuolelta, se käyttää kasvuvoimaansa paremmin juuriston vahventamiseen. Leikatun lehtiparin lehtihankaan kasvaa aina kaksi uutta versoa. Leikkaa nämä uudet versot jälleen ylimmän lehtiparin yläpuolelta. Voit toistaa saman koko ensimmäisen kasvukauden. Tämän vuoksi kärhö ei välttämättä kuki, mutta vahvistunut juuristo ja sitä myöten koko kasvi tuottaa vieläkin komeammat uudet versot ja kukat seuraavana vuonna. 
Joskus leikkaamaton kärhö kasvaa nopeasti isoksi ja lopulta nuupahtaa, sillä juuristo ei ole vielä tarpeeksi vahva kuljettamaan riittävästi ravinteita ja vettä koko kasvin käyttöön.

Istutuksen jälkeen
On parempi antaa kasville kerralla kunnolla kymmeniä litroja vettä pari kertaa viikossa, kuin kastella vähän ja useasti. Kun juuret saavat runsaasti vettä, ne hakeutuvat syvemmälle maahan, mikä auttaa myöhemmin kasvia kestämään paremmin kuivuutta. Hyvin, syvälle juurtunut kasvi on myös taudin- ja on talvenkestävämpi. Lisäkastelua tulisi antaa säännöllisesti istutusvuonna ja jatkossa kärhöt hyötyvät kuivana kautena kastelusta. Muistathan, että kastelumäärään vaikuttaa aina kasvupaikka, sää ja kasvualusta. Voit tarvittaessa kokeilla lapiolla kuinka syvälle maa on kastunut. 

On hyvä ottaa huomioon, että maa painuu istutuksen jälkeen parin vuoden aikana. Lisää multaa aina tarpeen mukaan, jotta juuristo pysyy aina hyvin maanpinnan suojassa. Tyven ympärille voi laittaa myös sorakerroksen noin 10 cm paksuisesti. Sorakerros on hyvä ehkäisy kasvitauteja vastaan. 

Lannoitus
Viini- ja tarhaviinikärhöt pärjäävät vähemmällä lannoittamisella kuin loistokärhöt. Lannoita valitsemallasi lannoitteella kasvukauden alussa. Pitkävaikutteiset lannoitteet olisi hyvä laittaa hieman kauemmaksi kasvista. Näin kasvi kasvattaa juuret laajemmalle alueelle. Lisälannoitusta annetaan tarvittaessa juhannuksen tienoilla. Varsinkin kukinta-aikaan kärhöt hyötyvät nopeavaikutteisesta, vähätyppisestä kastelulannoksesta. Myöhään annettu liiallinen typpilannoitus heikentää kärhöjen talvenkestoa. Typetön PK- syyslannoitus on hyvä antaa heinäkuussa, viimeistään elokuun alussa. PK-lannoite edistää mm. versojen puutumista ja vahvistaa juuria, mikä parantaa kasvin pakkasensietokykyä.
Hyviä lannoitteita ovat esim. luujauho, sarvilastu, komposti, hyvin palanut karjanlanta, kanankakka. 

Leikkaus:
Viticella-Ryhmän kukat kehittyvät saman vuoden versoihin.  
Kun kärhöä ei leikkaa, se rupeaa ”kaljuuntumaan” alhaalta hyvin nopeasti ja kukat muodostuvat vain uuteen kasvustoon, eli latvustoon. Tämä toki voi olla suotavaa, kun köynnöstä halutaan kasvattaa esimerkiksi puuhun oksille kiipeämään, mutta leikkaamalla kasvi vuosittain noin 30 cm korkeudelle maan pinnasta, saadaan alhaalta asti lehdellinen, tuuhea köynnös, jonka kukintakin alkaa jo miellyttävämmästä katselukorkeudesta.  
Jos kärhö paleltuu maan päällisestä osasta, se kasvattaa uudet versot juuresta alkaen. Leikkaa paleltuneet osat pois ensimmäisen terveen silmun yläpuolelta.