Blogi

Pitkän pimeän kauden jälkeen jokainen pilkahdus auringosta nostaa mielialaa ja saa varsinkin puutarhaihmisen suuntaamaan katsettaan kohti kevättä. Ensimmäiset kylvöt on jo ehkä tehty ja nyt olisi pikkuhiljaa vuorossa kylvää mm. tomaatit, ahomansikat sekä osa yrteistä.

Itsekasvatetut tomaatit pitävät kiinni suosiostaan vuodesta toiseen. Eikä mikään ihme. Kyllähän omassa pihassa kasvanut, pitkään kasvustossa kypsymään päässyt tomaatti maistuu vaan niin ylitsepääsemättömän herkulliselta.

 

Kasvihuoneeseen istutettavat tomaatit voidaan kylvää jo helmi-maaliskuulla, koska taimet saadaan karaistumaan kasvihuoneeseen hieman avomaalle istutettavia kanssatovereitaan aiemmin.

Kylvä tomaatin siemenet joko kylvöastioihin tai valmiisiin pikkuruukkuihin. Tomaatin siemen itää pimeässä, joten paina siemen kylvömultaan noin puolen sentin syvyyteen. Siemen itää noin 25 asteen lämpötilassa ja kosteassa, joten kylvösten hyvä kastelu kannattaa. Siementen itäessä ja tehdessä ensimmäisiä sirkkalehtiä, kannattaa taimet siirtää valoisaan paikkaan. Ajoissa kylvettäessä lisävalon antaminen kannattaa, jotta taimet eivät pääsisi turhaan venymään.

 

Tomaatintaimet kannattaa koulia, kun taimissa on sirkkalehtien lisäksi muutamia lehtiä. Tomaatintaimet voidaan istuttaa uudelleen niin, että varsi ensimmäisiin sirkkalehtiin asti painetaan multaan, koska se muodostaa juuria myös varteen. Näin taimet pysyvät myös napakampina.

 

Lannoitus kannattaa aloittaa miedolla lannoitteella koulinnan jälkeen. Ennen istutusta varsinaiselle kasvupaikalle tomaatintaimia kannattaa karaista ainakin muutamana päivänä.

 

Tomaattien kasvua odotellessa voi sadonkorjuun hetkeä fiilistellä valmistamalla tomaattikeittoa. Tässä ohjeessa on hieman oiottu ja käytetty myös valmiiksi paseerattua tomaattia, mutta loppukesästä voi jo herkutella oman sadon tomaateilla – ja niistä valmistetusta tomaattikeitosta.

 

TOMAATTIKEITTO
500 g paseerattua tomaattia
100-150 g kirsikkatomaatteja
290 g (tölkki) säilöttyjä punaisia linssejä
2 dl kaurakermaa
1 dl vettä
½ tl raastettua inkivääriä
½-1 dl oreganon ja basilikan lehtiä silputtuna (yhteensä)
1 sipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi pieneksi paloiteltuna
1 tl chiliä silputtuna
1-2 tl suolaa

 

Patonkia
Valkosipulia
Öljyä

 

Huuhtele linssit ja laita kattilaan. Lisää paseerattu tomaatti, kaurakerma, vesi, raastettu inkivääri, silputtu sipuli ja chili sekä valkosipulinkynsi ja kiehauta n. 10 minuuttia välillä sekoittaen. Soseuta kattilan ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi ja lisää pilkotut kirsikkatomaatit, silputut oreganot ja basilikat keittoon. Lisää suola.

Leikkaa patonki viipaleiksi ja paahda hetki pannulla tilkassa öljyä. Hankaa lopuksi valkosipulinkynnellä patongin pintaa.

Nauti.

 

Helmi-maaliskuulla kylvettäviä siemeniä ovat mm.

Tomaatit
Kurkut
Vesimeloni 'Orangeglo'
Malabarinpinaatti 'Rubra'
Maustebasilika, suurilehtinen 'Dolce Fresca'
Ananaskirsikka
Rosmariini 'Rosy’
Ryytisalvia 'Extracta'
Timjami 'French Summer'
Suklaakosmos 'Black Magic'
Petunia F1 'Debonair Black Cherry'
Pesusienikurkku
Mustasilmäsusanna

 

 

Talven pimeämpinä kuukausinakin voi lautaselle lisätä itsekasvattamaansa ja ravintorikasta ruokaa helposti versottamalla. Versot sopivat niin salaatteihin, leivän päälle, smoothien sekaan sekä erilaisten liharuokien lisukkeiksi. Tai ihan sellaisinaan nautittaviksi. Versot ovat todellista superruokaa, koska niissä on tiiviissä muodossa paljon erilaisia vitamiineja, mineraaleja, lehtivihreää, kuituja sekä antioksidantteja.

Versotukseen tarvitset siementen lisäksi kasvatusastian ja multaa. Siemenet on hyvä huuhtoa ennen kylvöä ja isommat siemenet liottaa yön yli. Kylvö kannattaa tehdä tiheään, jotta saat mahdollisimman paljon versoja yhdellä kertaa. Siemenestä riippuen kylvös joko peitetään kevyesti mullalla tai siemenet jätetään mullan pinnalle. Kylvös pidetään kosteana. Satoa korjataan versojen ollessa n. 5-7 cm mittaisia, riippuen siitä, halutaanko sato korjata sirkkalehtivaiheessa vai kasvattaa versoista isompia.

Erilaisiin salaatteihin voi lisätä versoja antamaan makua. Ja jos tilaa keittiön ikkunalla riittää, voi myös salaattisekoituksenkin kasvattaa itse. Tässä ruokaisammassa salaatissa versojen lisäksi makua tuo suolaisen ja makean yhdistelmä, joka syntyy, kun ripottelet salaatin pinnalle pensasmustikoita ja juuri ennen tarjoilua lisäät päälle vielä oliiviöljyä ja ripauksen suolaa.

 

Ruokaisa salaatti (vegaaninen, gluteeniton)

Salaattisekoitusta (esim. rucola, pinaatti, punajuuren lehti, viinisuolaheinä)

Kvinoaa

Versoja (lista eri vaihtoehdoista alempana)

Kurkkua

Kirsikkatomaatteja

Kikherneitä

Pensasmustikoita

Cashew-pähkinöitä

Ruohosipulia

Oliiviöljyä

Suolaa

 

Huuhtele kvinoa ja keitä kypsäksi. Sekoita salaatin ainekset yhteen ja lisää oliiviöljyä ja suolaa juuri ennen tarjoilua.

Esimerkkejä idätykseen sopivista Impectan siemenistä:

Salaatit

Herneet

Lehtikaali 'Dwarf Green Curled'

Kähäräsinappi 'Frizzy Joe'

Kähäräsinappi 'Moutarde Rouge Metis'

Vuonankaali 'Verte de Cambrai'

Parsakaali 'Ramoso Calabrese'

Japaninkaali 'Arun'

Punajuuret

Retiisit

Isovesikrassi

Vihanneskrassi 'Cresso'

Basilikat

Mangoldit

Tarhaportulakka 'Grön'

Malabarinpinaatti 'Rubra'

Kiinalainen lehtiselleri 'Da Taglio'

Auringonkukat

 

 

 

 

 

 

 

Jos joulukuussa vielä pimeys istui harteilla ja kesä tuntui aika kaukaiseltakin ajatukselta, herättää viimeistään tammikuun ensimmäiset auringonsäteet mielen jo selkeästi keväisempiin tunnelmiin. Tammikuu onkin hyvää aikaa suunnitella ensi kesän puutarhajuttuja ja muistella viime kesää. Mikä onnistui edellisellä kasvukaudella ja mitä uutta kokeilisi tulevana? Antaisiko puutarhasta enemmän tilaa syötäville kasveille vai tekisikö vanhasta mansikkamaasta perennapenkin? Mitä kasvatan siemenestä ja mitkä ostan valmiina taimina?

Koska kasvukausi meillä Suomessa on suhteellisen lyhyt, vaativat monet kasvit pitkänkin esikasvatuksen. Itse siemenestä kasvatettaessa pääsee näkemään koko kasvin matkan pienestä taimesta kukkivaksi tai satoa antavaksi aikuiseksi kasviksi. Jos omistaa kasvihuoneen, pystyy kasvukautta pidentämään molemmista päistä ja esikasvatuksenkin aloittamaan jo tammi-helmikuulla. Luonnonvalo on kuitenkin vielä tähän aikaan taimien tarpeisiin nähden liian heikkoa, mutta kasvilampuista onneksi saa tarvittavaa lisävaloa taimien tarpeisiin.

 

Muutamat kasvit vaativat erityispitkän esikasvatuksen ja varsinkin kasvihuoneeseen istutettavat chilit ja paprikat sekä kukista mm. orvokit ja jättiverbena voidaan kylvää jo tammikuun puolella.

Vaikka tammikuulla ei vielä esikasvatusta aloittaisikaan, voi tässä vaiheessa jo kuitenkin suunnitella esikasvatettavien kasvien kylvöjärjestystä, tarkastaa istutuslaatikot, hankkia siemenet ja muut esikasvatukseen tarvittavat ruukut ja työvälineet. Ja tietenkin fiilistellä alkavaa kasvukautta erilaisista puutarhakirjoista.

 

Tammi-helmikuulla kylvettäviä Impecta -siemeniä:

 

Syötävät:

Munakoiso F1 'Jackpot'

Munakoiso 'Blanche Ronde á Oeuf'

Chilit ja paprikat

Tomaatit

Kasvihuonekurkku F1 'Max'

Kasvihuonekurkku F1 'Deltastar RZ'

Latva-artisokka 'Green Globe'

Latva-artisokka 'Violet de Provence'

Ruotiselleri 'Giant Red'

Ruotiselleri 'Golden Self Blanching 2'

Mukulaselleri 'Prinz'

Pyöröminttu

 

Koristekasvit:

Nuokkuharjasluikka 'Fibre Optics'

Kultatesma 'Aureum'

Purppurasulkahirssi 'Jade Princess'

Hentohöyhenheinä 'Pony Tails'

Kelloköynnös

Jättiverbena

Keijunmekko

Suklaakosmos 'Black Magic'

Sarviorvokki F1 'Sorbet Black Delight'

Sarviorvokki F1 'Sorbet Carmine Rose'

Nyt ennen lumia on hyvää aikaa keräillä luonnosta ja puutarhasta talteen erilaisia värejä ja muotoja; mustikan- ja puolukanvarpuja, havuja, käpyjä, ruusun- ja pihlajanmarjoja, ehkä vähän sammalta. Suunnitella askarteluja pimeneviin iltoihin ja jouluksi. Yksinkertaisilla jutuilla saa helposti siirrettyä puutarhan ja luonnon värit sisälle; sammalella ja kävyillä saa tuunattua vaikka kynttilänjalan tai lisäämällä muutaman koivunoksan ja mustikanvarvun tulppaanikimpun joukkoon. Pieniä ja helppoja juttuja, jotka piristävät kummasti, mutta ovat helppoja ja nopeita tehdä.

Monet kranssit ovat kauniita sellaisenaan, mutta pienillä tuunauksilla niihin saa helposti vuodenaikaan sopivan silauksen. Varsinkin valmiisiin kranssipohjiin kranssien tekeminen on todella helppoa.

Tarvitset: Valmiin kranssipohjan, kuten tässä käytetyn kuparilankasydämen tai -tähden, koivunoksia, mustikan- sekä puolukanvarpuja, ohutta vihreää metallilankaa, oksasakset

1. Leikkaa mustikanvarvuista ja koivunoksista noin 20-30 cm pätkiä ja kieritä ne kranssin ympärille metallilangan avulla.

2. Leikkaa puolukanvarvuista n. 10 cm pätkiä ja sido varvut metallilangan avulla mustikanvarpujen ja koivunoksien päälle.

3. Halutessasi voit koristella kranssia vaikka kävyillä (lepän kävyt sopivat tähän erityisen hyvin), pihlajanmarjoilla jne.

Vielä helpompi tapa tuunata ovikoristeita on hankkia valmis koriste, jonka sisään voi vain laittaa erilaisia luonnosta löytyviä kauteen sopivia koristeita. Harmaaseen peltikranssiin saa helposti väriä laittamalla sinne esimerkiksi syksyllä omenia tai pihlajanmarjoja. Talvea vasten sen voi täyttää sammalella tai jäkälällä. Myös erilaisista puutarhan havupuiden tai -pensaiden oksista ja ruusunmarjoista saa kauniin kranssin helposti ja nopeasti.

Kaunis ovikoriste syntyy myös koristesydämestä, jonka väliin saa aseteltua vaikka mitä. Kesällä sen voi täyttää erilaisilla luonnon ja puutarhan kukilla, erilaiset pähkinät ja marjat antavat syksyistä tunnelmaa ja joulua vasten koristeen sisään saa laitettua vaikka pienet valot sammalen päälle.

 

Huomioimalla muutamia asioita istutuksessa, saat kevään kukkaloistosta enemmän irti. Kukkasipulit viihtyvät ja kukkivat parhaiten aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa. Kasvupaikkaan kannattaa kiinnittää huomiota ainakin sen verran, että maaperä olisi hyvin lannoitettua ja vettä läpäisevää. Lannoitteeksi sopii parhaiten hitaasti liukenevat lannoitteet, kuten luujauho tai kukkasipuleille erikseen tarkoitettu lannoite, jota voidaan antaa sekä syksyllä, että keväällä. Istutusajankohta kannattaa suunnitella niin, että sipulit ehtisivät hieman juurtua ennen kasvukauden päättymistä, mutta kuitenkin niin, että kukkasipuli ei ehtisi itämään. Sipuleiden istutussyvyys vaihtelee sipulin koon mukaan, mutta hyvä yleisohje on istuttaa sipulit syvyyteen, joka on kolme kertaa sipuleiden korkeus. Hyvänä apuna tähän toimii sipuleiden istutusrauta, jossa on valmis mittataulukko valmiina.

 

Kukkasipuleiden valikoima on valtava. On tulppaaneja, jotka tuovat klassista kauneutta jokaiseen pihaan, kauniita ja kestäviä narsisseja ja laukkoja, jotka eivät maistu myyrille, pieniä, huolettomia sipuleita, kuten helmililjoja, kevättähtiä ja lumikelloja, joita on helppo istuttaa vaikka nurmikolle tai puiden alle leviämään itsekseen. Käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

 

Tutustu valikoimaan ja tilaa syksyllä istutettavat kukkasipulit verkkokaupasta.

 

Vinkit kukkasipuleiden istutukseen

1. Istuta sipulit maahan ryhmiksi. Yksi yleisimmistä tavoista istuttaa kukkasipuleita, on istuttaa ne omiksi ryhmikseen. Samankorkuisia sipuleita voi yhdistellä eri värisiksi istutusryhmiksi tai istuttaa vain yhtä lajiketta omaksi ryhmäkseen. Esimerkiksi klassisen kauniit valkoiset tulppaanit, kuten lajike Purissima tai narsissi ’Thalia’ istuvat mainiosti havuistutusten joukkoon. Vaihtoehtoisesti yhdistelemällä villejäkin väriyhdistelmiä saa kevään ensimmäisistä kukkijoista värikästä energiaa päivään.

 

2. Istuta sipuleita sinne tänne kukkapenkkiin. Toinen vaihtoehto on luoda niittymäistä tunnelmaa istuttamalla erilaisia kukkasipuleita sinne tänne erilaisille istutusalueille. Yksittäiset tulppaanit, narsissit ja laukat toimivat hyvin katseenvangitsijoina noustessaan keväällä sieltä täältä kukkapenkistä tai pensas- ja havuryhmistä.

3. Istuta sipuleita nurmikolle. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa ottaa avuksi sipulinistutin, jolla kukkasipuleiden istutus ja oikean istutussyvyyden tarkistaminen helpottuu. Sipulinistuttimella on helppo tehdä nurmikkoon sopivan kokoinen aukko, johon sipulit painetaan napakasti pohjalle ja irroitettu multa nurmikkoineen painetaan takaisin sipulin päälle. Monet pikkusipulit, kuten helmililjat, lumikellot ja krookukset sopivat hyvin istutettaviksi nurmikolle, jossa ne leviävät itsekseen siementen ja sivusipuleiden avulla. Monien pikkusipuleiden lehdistö kestää myös tallausta.

 

4. Istuta sipuleita puiden alle. Kukkasipulit antavat väriä ja iloa myös puiden alle istutettuina. Lisäksi pienillä sipulikasveilla saa väriä paikkoihin, jossa esimerkiksi nurmikko ei kasva. Esimerkiksi hedelmäpuiden juurille istutetut pikkutulppaanit ja krookukset saavat levitä rungon vierestä vapaasti suuremmalle alalle latvusten alle ja esimerkiksi nurmikolle.

 

5. Istuta sipulit ruukkuun. Kevään väriloisto kukkasipuleilla onnistuu myös paikoissa, missä sipuleita ei voida istuttaa maahan tai halutaan ajoittaa kukinta johonkin tiettyyn aikaan. Ruukkuistutuksessa kannattaa huomioida, etä ruukku on tarpeeksi iso ja sipulit eivät jää liian märkään maahan talveksi. Ruukkuun voi istuttaa joko samankokoisia sipuleita yhtä tai useampaa lajia tai isoja ja pienempiä sipuleita eri tasoihin. Ihanteellisin lämpötila kukkasipuleiden talvetukseen on noin +1-+9 astetta. Sipuleiden juuristo kehittyy noin kolmen kuukauden kylmäjakson jälkeen, joten niitä voi ajoittaa kukkimaan keväällä eri aikoihin esimerkiksi pääsiäiseksi tai vapuksi. Kukinta alkaa noin kolmen viikon päästä, kun sipulit on nostettu lämpimään. 

 

+1 Kun sipulit jäävät istuttamatta. Kestävää kauneutta on mahdollista saada, vaikka kukkasipulit jäisivätkin istuttamatta. Tulppaaninmallinen koriste joko omalla jalalla tai roikkuvana takaa puutarhaan, terassille tai parvekkeelle läpi vuoden jatkuvan kukinnan. Eivätkä nämä maistu myyrillekään.

Tulppaani-ulkotulet löydät ulkotulien valikoimasta  

 

 

 

 

Hortensioista saa iloa lähes vuoden ympäri. Keväällä pääasiassa ruukkuistuksiin käytettävät jalohortensiat (Hydrangea macrophylla) ilahduttavat äitienpäivää ja ovat kaunis lisä kevään ensimmäisiin istutuksiin kylmien ilmojen mentyä. Hortensiat jaksavat kukkia pitkään ja niistä saakin helposti lähes koko kesän kestävää kauneutta ruukkuihin. Jalohortensioita voi talvettaa varastossa, jolloin ne saadaan kukkimaan uudestaan.

 

Loppukesästä aloittavat erilaiset pihahortensiat kukintansa. Näistä löytyy erilaisia vaihtoehtoja niin pieneen, kuin suurempaankin pihaan. Hortensiat sopivat yksittäiskasveiksi, kukkapenkkeihin antamaan ryhtiä ja väriä, vapaasti kasvaviksi aidanteiksi tai vaikka havuryhmien väripilkuksi. Unohtamatta tietenkään köynnöshortensioita, joita voi istuttaa seinää vasten, kiipeilemään kiviä vasten, maanpeittokasviksi, kiipeilemään aitojen ja muiden tukien varaan.

 

 

Matalaksi jääviä hortensioita ovat mm. pallohortensia ’Annabelle’ (H. arborescens), joka kasvaa vain noin metrin korkeaksi tai syyshortensia ’Bobo’ (H. paniculata), joka ilahduttaa valtavalla kukinnallaan elo-syyskuussa. Molemmat sopivat matalan ja kompaktin kasvutapansa vuosi hyvin pieneenkin pihaan tai jopa ruukkuistutuksiin.

Keskikokoiset hortensiat, jotka kasvavat noin parin metrin korkuisiksi, sopivat hyvin mm. havujen kanssa istutuksiin, koska hortensiat viihtyvät havujen lailla happamassa maaperässä. Keskikokoisia hortensioita ovat mm. syyshortensiat’Vanille Fraise’ ja ’Limelight’.

 

 

Suuret hortensiat kasvavat reilusti yli kaksimetrisiksi ja ne sopivat kasvutapansa puolesta komeiksi yksittäispensaiksi tai vapaasti kasvaviksi aidanteiksi. Suuremmat lajikkeet kasvavat ajan mittaan jopa pieniksi monivartisiksi puiksi. Tällaisia hortensioita ovat mm. mustilanhortensia (H. paniculata 'Mustila'), kesähortensia ’Bougie’ ja syyshortensia ’Grandiflora’.

 

 

Hortensiat aloittelevat kukintaansa elokuulla ja monet lajikkeet jatkavat kukintaa pitkälle syksyyn, jopa lumien tuloon asti. Kukat kestävät hyvin myös maljakossa ja kuivattuinakin niistä saa iloa talven yli. Monet lajikkeet reagoivat myös maan happamuuteen. Esimerkiksi jalohortensia ’Bloom Star’ kukkii sitä sinisemmin kukin, mitä happamampi maa on.

 

 

Pionit alkavat olla juuri nyt kauneimmillaan ja täydessä kukassa. Viimeistään tässä kohtaa nähdessään pihoilla mitä erilaisimpia pionien värejä ja malleja, käy mielessä, josko vielä yhden pionin istuttaisi omaankiin pihaan. Ehkä vielä yhdelle olisi paikka. Täällä Mustilassa pionit kukkivat Kartanon puutarhassa ja muutaman kukan olemme hakeneet leikkokukaksi kassan viereen. Perinteisistä lajikkeista Karl Rosenfield on niin hehkuvan pinkki, että sen ohi ei voi kävellä huomaamatta. Sarah Bernhardt puolestaan kukkii hempeän vaaleanpunaisena. Pioneita tuntuu löytyvän tänä päivänä niin monesta eri väristä ja mallista, että varmasti jokaiselle löytyy se oma suosikki.

Kauneimmillaan pionit pysyvät, kun ne saavat kunnon tuen. Meidän suosikkimme on ruosteisen rouhea, mutta muodoltaan klassisen kaunis pionituki, joka pitää huolta, että raskaimmatkaan kukat eivät pääse lakoamaan. Lisäryhtiä antaa vielä tukeen sopiva verkko, joka ohjailee jokaisen kukan avautumaan ylöspäin.